Avantouinnin terveysvaikutuksia ei tunneta vielä kovin tarkasti.

Oulun yliopistossa on tutkittu, kuinka säännöllinen pulikointi jääkylmässä vedessä vaikuttaa talviuimarin fysiologiaan. Hankkeessa oli mukana hieman yli sata uimaria, joilta mitattiin kuukauden seuranta-aikana muun muassa vereen erittyvien hormonien määriä. Uimareille tehtiin ennen seurantaa ja sen jälkeen kyselyt, joissa kartoitettiin heidän terveydentilaansa.

Avantoon astuttaessa kehon pinnan ja ääriosien verenkierto vähenee voimakkaasti, ja veri ohjautuu kehon keskiosiin. Lämmönluovutus ympäristöön vähenee. Verenpaine nousee, koska ääriosien verisuonet supistuvat, verisuoniston kokonaistilavuus pienenee ja verenkierron vastus lisääntyy. Kylmän herkistämät ihoreseptorit välittävät ärsykkeitä keskushermostoon, joka lisää verisuonia supistavan hormonin, noradrenaliinin, eritystä. Sydäntauteja potevien olisikin syytä keskustella lääkärin kanssa ennen harrastuksen aloittamista.

Kylmäaltistuksen toistuessa elimistö sopeutuu ja autonomisen hermoston vaste, erityisesti noradrenaliinin eritys, pienenee. Kylmätuntemukset ja lihasvapina vähenevät. Oululaistutkimuksissa havaittiin, että joidenkin talviuimarien veren systolinen paine eli yläpaine laskee pysyvästi.

Noradrenaliinin ja muiden stressihormonien hiipuessa kylmänkestävyys paranee ja kipukynnys nousee.
Suuri osa uimareista koki upottaneensa stressin jään alle. Säännöllinen pulahtaminen kohensi mielialaa ja vähensi masentuneisuutta sekä väsymystä. Selitys saattaa piillä talviuinnin vaikutuksissa keskushermostoon. Uimareiden verestä mitattiin hermovälittäjäaineiden määrää ja havaittiin, että mitä tasaisemmin dopamiinia syntyi, sitä virkeämpi oli mieli. Pieniä dopamiinipitoisuuksia on aiemmin mitattu muun muassa masennuspotilaista.

Talviuimarit kokivat myös itsetuntonsa kohentuneen. Avantouinti on ihmiselle iso haaste. Sen ja itsensä toistuva voittaminen vaikuttaa osaltaan itseluottamukseen.

Avantouinnin sanotaan parantavan elimistön vastustuskykyä, mutta siitä ei ole saatu selvää näyttöä. Oululaistutkimukseen osallistuneet uimarit potivat yhtä paljon flunssaa kuin muutkin ihmiset. Talviuinnilla voi toki olla tulehdusta hillitsevää vaikutusta. Moni koehenkilö tunsi muun muassa reuma- ja selkäkipujen lievittyneen säännöllisen avantouinnin ansioista.

Useat kertoivat myös tulleensa riippuvaiseksi uimareissuista. Koukkuun jäämistä voisi selittää aivojen mielihyvähormoneilla, endorfiineilla, joiden tuotanto lisääntyy kylmien kylpyjen ansiosta.
Avantouinnin terveysvaikutuksista pääsee osalliseksi vain, jos harrastus on riittävän säännöllistä. Minimi on 4–5 pulahdusta viikossa. Mitä useammin käy, sitä suuremmat ovat hyödyt. Koeuimarit viipyivät vedessä muutamista sekunneista pariin minuuttiin. Vaikutukset katoavat 2–4 viikon kuluttua uinnin lopettamisesta.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 1/2000

Vastaaja:


Pirkko Huttunen


termobiologian dosentti


Oulun yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
taucalm
Seuraa 
Viestejä7047
BCK

Toimivatko kylmät suihkut tai kylmää vettä täynnä olevaan ammeeseen pulahtaminen ollenkaan samansuuntaisesti? (Kamala ajatus sekin.)

Molemmat toimii samalla tavalla. Kylmä piristää verenkiertoa. Toki suihku on nopeampi kuin amme. Tietty lumihankeen voi vielä etelässäkin pulahtaa.

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

kytoann
Seuraa 
Viestejä1934

Useimmat eivät kasta päätään, joillakin on vielä villamyssy uidessaan. Pyörtymisen riski siinä on, ja kylmäkin tulee helposti kun ei tukka kuivu yhtä nopeasti kuin muu kroppa, siis jos ei sitä saunaa ole vieressä. Kasvot huuhtelen avannosta noustessa.  

Oli muuten virhe tuossa avannon lämpötilassa, kyllä se on  +1 astetta yleensä ollut. 

Tyhmyydelle minä olen vihainen kuin rakkikoira; mutta viisaus ei ole kaikille suotu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla