Avantouinnin terveysvaikutuksia ei tunneta vielä kovin tarkasti.

Oulun yliopistossa on tutkittu, kuinka säännöllinen pulikointi jääkylmässä vedessä vaikuttaa talviuimarin fysiologiaan. Hankkeessa oli mukana hieman yli sata uimaria, joilta mitattiin kuukauden seuranta-aikana muun muassa vereen erittyvien hormonien määriä. Uimareille tehtiin ennen seurantaa ja sen jälkeen kyselyt, joissa kartoitettiin heidän terveydentilaansa.

Avantoon astuttaessa kehon pinnan ja ääriosien verenkierto vähenee voimakkaasti, ja veri ohjautuu kehon keskiosiin. Lämmönluovutus ympäristöön vähenee. Verenpaine nousee, koska ääriosien verisuonet supistuvat, verisuoniston kokonaistilavuus pienenee ja verenkierron vastus lisääntyy. Kylmän herkistämät ihoreseptorit välittävät ärsykkeitä keskushermostoon, joka lisää verisuonia supistavan hormonin, noradrenaliinin, eritystä. Sydäntauteja potevien olisikin syytä keskustella lääkärin kanssa ennen harrastuksen aloittamista.

Kylmäaltistuksen toistuessa elimistö sopeutuu ja autonomisen hermoston vaste, erityisesti noradrenaliinin eritys, pienenee. Kylmätuntemukset ja lihasvapina vähenevät. Oululaistutkimuksissa havaittiin, että joidenkin talviuimarien veren systolinen paine eli yläpaine laskee pysyvästi.

Noradrenaliinin ja muiden stressihormonien hiipuessa kylmänkestävyys paranee ja kipukynnys nousee.
Suuri osa uimareista koki upottaneensa stressin jään alle. Säännöllinen pulahtaminen kohensi mielialaa ja vähensi masentuneisuutta sekä väsymystä. Selitys saattaa piillä talviuinnin vaikutuksissa keskushermostoon. Uimareiden verestä mitattiin hermovälittäjäaineiden määrää ja havaittiin, että mitä tasaisemmin dopamiinia syntyi, sitä virkeämpi oli mieli. Pieniä dopamiinipitoisuuksia on aiemmin mitattu muun muassa masennuspotilaista.

Talviuimarit kokivat myös itsetuntonsa kohentuneen. Avantouinti on ihmiselle iso haaste. Sen ja itsensä toistuva voittaminen vaikuttaa osaltaan itseluottamukseen.

Avantouinnin sanotaan parantavan elimistön vastustuskykyä, mutta siitä ei ole saatu selvää näyttöä. Oululaistutkimukseen osallistuneet uimarit potivat yhtä paljon flunssaa kuin muutkin ihmiset. Talviuinnilla voi toki olla tulehdusta hillitsevää vaikutusta. Moni koehenkilö tunsi muun muassa reuma- ja selkäkipujen lievittyneen säännöllisen avantouinnin ansioista.

Useat kertoivat myös tulleensa riippuvaiseksi uimareissuista. Koukkuun jäämistä voisi selittää aivojen mielihyvähormoneilla, endorfiineilla, joiden tuotanto lisääntyy kylmien kylpyjen ansiosta.
Avantouinnin terveysvaikutuksista pääsee osalliseksi vain, jos harrastus on riittävän säännöllistä. Minimi on 4–5 pulahdusta viikossa. Mitä useammin käy, sitä suuremmat ovat hyödyt. Koeuimarit viipyivät vedessä muutamista sekunneista pariin minuuttiin. Vaikutukset katoavat 2–4 viikon kuluttua uinnin lopettamisesta.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 1/2000

Vastaaja:


Pirkko Huttunen


termobiologian dosentti


Oulun yliopisto

taucalm
Seuraa 
Viestejä7047
Liittynyt3.9.2009

Miten avantouinti vaikuttaa terveyteen?

BCK 05.10.2014 klo 13:11 Toimivatko kylmät suihkut tai kylmää vettä täynnä olevaan ammeeseen pulahtaminen ollenkaan samansuuntaisesti? (Kamala ajatus sekin.) Molemmat toimii samalla tavalla. Kylmä piristää verenkiertoa. Toki suihku on nopeampi kuin amme. Tietty lumihankeen voi vielä etelässäkin pulahtaa.
Lue kommentti

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

kytoann
Seuraa 
Viestejä1924
Liittynyt16.3.2005

Miten avantouinti vaikuttaa terveyteen?

Useimmat eivät kasta päätään, joillakin on vielä villamyssy uidessaan. Pyörtymisen riski siinä on, ja kylmäkin tulee helposti kun ei tukka kuivu yhtä nopeasti kuin muu kroppa, siis jos ei sitä saunaa ole vieressä. Kasvot huuhtelen avannosta noustessa. Oli muuten virhe tuossa avannon lämpötilassa, kyllä se on +1 astetta yleensä ollut.
Lue kommentti

Tyhmyydelle minä olen vihainen kuin rakkikoira; mutta viisaus ei ole kaikille suotu.

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti