Yleisimmin hyväksytty käsitys on, että ihmislaji kehittyi Afrikassa alun perin tummaihoisena noin 200 000 vuotta sitten.

Varhaiset nykyihmiset vaelsivat Afrikasta Eurooppaan ja Aasiaan ja sieltä edelleen Amerikkaan todennäköisimmin viime jääkauden lämpimien välivaiheiden aikana 120 000–20 000 vuotta sitten. Kun ihmisiä siirtyi päiväntasaajan läheltä pohjoisemmille seuduille, väestöissä alkoi yleistyä vaaleampi ihonväri, jota luonnonvalinta vahvasti suosi.

Tumma iho on päiväntasaajan seuduilla edullinen, koska se suojelee auringon voimakkaan ultraviolettisäteilyn haitoilta. Toisaalta ihmisen elimistö tarvitsee ihoon tunkeutuvaa auringonsäteilyä D-vitamiinin tuottamiseen. Heikommassa auringonpaisteessa ihmisen kannatti siis vaalentua. Emme tiedä, kuinka pitkän ajan tämä kesti eri väestöissä. Joka tapauksessa se on vaatinut tuhansia, ehkä jopa kymmeniätuhansia vuosia.

Äskettäin kalifornialaiset antropologit vertasivat yli kymmenen vuoden aikana satelliittimittauksin kerättyjä vuotuisen uv-säteilyn määriä alkuperäisväestön ihonväriin eri puolilla maailmaa, ja yhteys osoittautui niin selväksi kuin uskottiinkin (Science 289:1461).

Ihmisen ihonväri pistää silmään mutta ei oikeasti erota ihmisiä roduiksi. Esimerkiksi ”euripideissä” ja ”negrideissä” on molemmissa sekä hyvin vaaleita että hyvin tummia väestöjä. Kaikkien ihmiskunnan ”rotujen” väliset geneettiset erot ovat sitä paitsi pienempiä kuin erot samaan ”rotuun” kuuluvien yksilöiden välillä, joten ihmislajin jakaminen roduiksi ei edes ole tieteellisesti perusteltavissa. Parempi olisi puhua alueiden alkuperäisväestöistä.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 7/2000

Vastaaja:


Juha Valste


biologi


ihmisen evoluutioon erikoistunut tiedetoimittaja

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla