Yleisimmin hyväksytty käsitys on, että ihmislaji kehittyi Afrikassa alun perin tummaihoisena noin 200 000 vuotta sitten.

Varhaiset nykyihmiset vaelsivat Afrikasta Eurooppaan ja Aasiaan ja sieltä edelleen Amerikkaan todennäköisimmin viime jääkauden lämpimien välivaiheiden aikana 120 000–20 000 vuotta sitten. Kun ihmisiä siirtyi päiväntasaajan läheltä pohjoisemmille seuduille, väestöissä alkoi yleistyä vaaleampi ihonväri, jota luonnonvalinta vahvasti suosi.

Tumma iho on päiväntasaajan seuduilla edullinen, koska se suojelee auringon voimakkaan ultraviolettisäteilyn haitoilta. Toisaalta ihmisen elimistö tarvitsee ihoon tunkeutuvaa auringonsäteilyä D-vitamiinin tuottamiseen. Heikommassa auringonpaisteessa ihmisen kannatti siis vaalentua. Emme tiedä, kuinka pitkän ajan tämä kesti eri väestöissä. Joka tapauksessa se on vaatinut tuhansia, ehkä jopa kymmeniätuhansia vuosia.

Äskettäin kalifornialaiset antropologit vertasivat yli kymmenen vuoden aikana satelliittimittauksin kerättyjä vuotuisen uv-säteilyn määriä alkuperäisväestön ihonväriin eri puolilla maailmaa, ja yhteys osoittautui niin selväksi kuin uskottiinkin (Science 289:1461).

Ihmisen ihonväri pistää silmään mutta ei oikeasti erota ihmisiä roduiksi. Esimerkiksi ”euripideissä” ja ”negrideissä” on molemmissa sekä hyvin vaaleita että hyvin tummia väestöjä. Kaikkien ihmiskunnan ”rotujen” väliset geneettiset erot ovat sitä paitsi pienempiä kuin erot samaan ”rotuun” kuuluvien yksilöiden välillä, joten ihmislajin jakaminen roduiksi ei edes ole tieteellisesti perusteltavissa. Parempi olisi puhua alueiden alkuperäisväestöistä.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 7/2000

Vastaaja:


Juha Valste


biologi


ihmisen evoluutioon erikoistunut tiedetoimittaja

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2515
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti