Kaksituhatta vuotta sitten laskettiin vuosia jonkun voimakkaan hallitsijan hallituskauden alkamisesta.

Esimerkiksi nykytavan mukainen vuosi 1 oli Roomassa Augustuksen hallituskauden 26. vuosi. Joskus käytettiin vuosia Rooman perustamisesta. Meidän vuotemme 1 oli siinä laskutavassa 753. Jos käyttäisimme roomalaista järjestelmää, olisi meillä nyt vuosi 10 Tarja Halosen valtaannoususta.
Täällä Pohjan perillä ei hallitsijoista tiedetty eikä piitattu, ja vuodet merkittiin luultavasti jostakin huomattavasta paikallisesta tapahtumasta: neljäs vuosi siitä suuresta katovuodesta tai seitsemän vuotta viikinkien hyökkäyksen jälkeen.
Englantilainen munkki Beda (tai Bede) laati 700-luvun alussa ensimmäisen yhtenäisen historian, jossa hän asetteli kaikkien tapahtumien vuodet samalle aikajanalle. Vuodet laskettiin Jeesuksen oletetusta syntymästä. Bedan historiankirja on muuten edelleen myynnissä, ostin sen pari kuukautta sitten omaankin hyllyyni Amazonista.
Bedan järjestelmä vakiintui käyttöön seuraavien vuosisatojen aikana kristinuskon leviämisen mukana, ja vuoteen 1500 mennessä käytettiin lähes kaikkialla Euroopassa nykyisenlaisia vuosilukuja.

Vastaaja:


Heikki Oja


dosentti


Helsingin yliopiston almanakkatoimisto