Tätä nykyä puhdasta rypsiöljyä voidaan käyttää sähkö- ja kaukolämpövoimaloiden dieselmoottoreissa.

Autojen ja muiden kulkuvälineiden dieselmoottoreita varten rypsiöljy on jalostettava rypsiöljymetyyliesteriksi.
Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan Suomessa oli 1990-luvun lopulla noin 100 000 hehtaaria kesantoa, joka olisi mahdollista ottaa rypsinviljelyyn. Tältä alalta saataisiin arviolta 60 000–70 000 tonnia rypsiöljymetyyliesteriä, mikä kattaisi vajaat viisi prosenttia maamme nykyisestä dieselöljynkulutuksesta.

Dieselöljyn kokonaiskulutus on 1,8 miljoonaa dieselöljytonnia. Sen tyydyttämiseksi rypsipeltoa tarvittaisiin 3 miljoonaa hehtaaria. Tämä on täysin mahdotonta, koska Suomessa on peltoalaa vain noin 2,2 miljoonaa hehtaaria.

Suomalaisissa dieselmoottoreissa rypsiöljyä ei käytetä kalliin hinnan vuoksi. Saksassa, jossa rypsiöljyä tuetaan verohelpotuksin, käyttö on yleisempää, ja sadoilla huoltoasemilla voi tankata rypsiöjymetyyliesteriä.


Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2003

Vastaaja:


Kai Sipilä


professori


VTT Energia

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7843
Liittynyt1.2.2010

Miten isoilta rypsiviljelmiltä saataisiin öljyt Suomen dieselmoottoreihin?

Kosh 05.05.2014 klo 13:00 Pacanus Rusticanus 05.05.2014 klo 08:08 2007 tuo oli firman pöydällä ja päädyttiin 20% peltopinta-alaan öljykasveja karkeasti arvioiden, jotta ruuan alkutuotanto ja kuljetus tehtaan portille pyörisi sillä. Tuo sillä edellytyksellä, että sähköä on normaalisti saatavilla prosessointiin. Esimerkissä käytettiin perinteistä viljelyä ja suoraa kasviöljyn moottori- ja energiakäyttöä lisälaittein, ilman esteröintiä. 20% on ideaalinen suhdeluku rypsinviljelylle, koska esim...
Lue kommentti

- Ubi bene, ibi patria -

ROOSTER
Seuraa 
Viestejä5000
Liittynyt21.6.2009

Miten isoilta rypsiviljelmiltä saataisiin öljyt Suomen dieselmoottoreihin?

jkeskir 05.05.2014 klo 16:48 Rypsiöljyn esteröinti kannattaa jos siemenet saa omalta tilalta ja puristusjätteet käytettyä valkuaisrehuna. Suurin syy miksi esteröityjen kasvirasvojen tuotanto polttoainekäyttöön ei kannata on verotus . Tämä on totta. Tanskassa ajelevat kuulemma myös esteröimättömällä rypsiöljyllä. Luulen, että onnistuisi Suomessakin jos on polttoainetankin lämmitys (viileämpinä aikoina) ja hieman perinteisempää tekniikkaa käyttävä dsl-moottori. Pienentää kustannuksia ja työmäärää...
Lue kommentti

Yleinen mielipide on aina väärässä.

Esiäidin kannatti kyllästyä. Kuva: SPL/MVPhotos

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017