Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2013

Talvi on aina lieroille ankaraa aikaa, talvikuolleisuus on usein huomattava.

Miten suuri, siihen vaikuttavat ratkaisevasti roudan syvyys sekä lumen tuloaika ja määrä.

Onki- ja kastelieron samoin kuin eräiden muidenkin kookkaiden lierolajien aikuiset ja isokasvuiset nuoret yksilöt kaivautuvat syksyllä hyvissä ajoin maahan, yleensä niin syvälle, että ne jäävät talven routakerroksen alapuolelle.

Sen sijaan pienemmät lieroyksilöt ja -lajit talvehtivat kivien, lehtikasojen ja kaatuneiden puiden alla sekä muissa vastaavissa suojapaikoissa lähellä maan pintaa. Jäätymisen ne ilmeisesti välttävät poistamalla vettä ruumiistaan, minkä ansiosta ruumiinnesteet väkevöityvät ja jäätymispiste laskee. Todennäköisesti ne myös valmistavat pakkasnesteen tavoin toimivia yhdisteitä, jotka hidastavat ruumiinnesteiden jäätymistä.

Talvehtimispaikan, kuten lehtikasan tai paksun sammalkerroksen, mikroilmasto saattaa suojata lieroja, mutta asiaa ei ole juuri tutkittu – eikä myöskään sitä, kestävätkö lierot jäätymistä ja jos, niin missä määrin.

Vastaaja:


Juhani Terhivuo


yli-intendentti


Luonnontieteellinen keskusmuseo

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti