Kiiltomadon valo syntyy kemiallisessa prosessissa, jota kutsutaan bioluminesenssiksi.

Sen saa aikaan kolme kemiallista yhdistettä: lusiferiini, lusiferaasi ja happi. Kun lusiferaasi hapettaa lusiferiinia, tämä lähettää aallonpituudeltaan 440–480 nm:n valoa, joka näkyy kellanvihreänä tuikkuna kiiltomadon peräpäässä.

Tämän kemiallisen prosessin teho on 96 %, mikä merkitsee, että vain neljä prosenttia energiasta tuottaa lämpöä. Muuten hyönteinen kuumenisi kuin hehkulamppu; tavallisessa hehkulampussa jopa 90 % energiasta haaskaantuu lämmöksi.

Kiiltomatonaaraat tuottavat valoa houkutellakseen luokseen lentokykyisiä koiraita. Koiraat ja naarastoukat saavat aikaan vain heikon valon. Myös kiiltomadon sukulainen, tuikemato, tuottaa heikkoa valoa.


Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2004

Vastaaja:


Larry Hulden


intendentti


Luonnontieteellinen keskusmuseo