Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012

Ihmisen ihossa on sekä kylmään että lämpimään reagoivia hermosyitä.

Ne vastaavat ärsykkeeseen noin 10–45 asteen välillä, kylmähermot alueen alapäässä ja lämpöhermot yläpäässä. Näiden hermojen tehtävänä on osallistua elimistön lämmönsäätelyyn, ei varoittaa äärilämpötiloista.

Alle 10 ja yli 45 asteen lämpötiloihin reagoivat ihon kipuhermot. Niiden tehtävänä on suojata ihoa vammautumiselta, jäätymiseltä tai palamiselta.

Ilman lämpötilan aistiminen vaihtelee kovasti olojen mukaan. Yksinkertaisinta on pohtia ihon kykyä aistia nesteiden kylmyyttä tai kuumuutta.

Kipuaistimus voimistuu jyrkästi veden lämpötilan noustessa 45 asteesta 60:een. Tuota kuumempien vesien lämpötilaeroja ihminen tuskin pystyy arvioimaan. Elimistöllä ei ole tarvetta tietää, oliko vesi vaikkapa 90-asteista; pääasia on, että vetää käden nopeas­ti pois ja estää palovamman syntymisen.

Alle kymmenasteisissa vesissä ihomme kipuhermot alkavat viestittää epämiellyttävää jääkylmää. Ne erottavat kymmenasteisen veden nolla-asteisesta.

Hiilihappojää eli kuivajää on –79-asteista. Kun siihen tarttuu paljain käsin, nopeasti syntyvä paleltumavamma aiheuttaa polttavaa kipua. Aistimuksen perusteella on mahdotonta arvioida jään lämpötilaa.

Vastaaja:


Pertti Mustajoki


professori ja sisätautien erikoislääkäri

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä10206
Liittynyt20.1.2013

Miten kuumaa ja kylmää tunnemme?

Aihetta hippasen liipaten... Kokemani perusteella pidän kudoksen jäätymistä pahenpana kuin palamista - en tosin tiedä mikä on lääketiteellinen kantaa asiaan - koska olen useita kertoja polttanut paikkojani karrelle vuosien saatossa, ja kaikki melko hyvin parantuneet, mutta lapsena palellutin näppini, jolloin niistä meni osittain tunto, jonka johdosta jäädytin vahingossa oikein kunnolla oikean etusormeni kuivajäällä reilu kymmenen vuotta sitten. Sormenpää on käytännössä nyt täysin tunnoton, ja...
Lue kommentti
JPI
Seuraa 
Viestejä26007
Liittynyt5.12.2012

Miten kuumaa ja kylmää tunnemme?

Ronron 26.10.2014 klo 14:55 Joskus kun laittaa käden esim jääkylmään veteen olettaen, että se olisi kuumaa, se myös tuntuu polttavan kuumalta. Vastaavasti kun laittaa käden tulikuumaan veteen, voi se tuntua jääkylmältä. Ilmeisesti aivot tulkitsevat näitä kipuaistimuksia mm sen perusteella mitä oletamme etukäteen. Jep, noin on. Olen itsekkin huomannut/tuntenut väärin, joskus kun lämpötiilaero on suuri voi tuntemus aluksi olle ihan muuta kuin todellisuus. Itse asiassa mulla on sellainen jännä...
Lue kommentti

3³+4³+5³=6³

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2510
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti