Mustan aukon tapahtumahorisontin ulkopuolella on viileääkin viileämpää.

Sen sisäpuolella ei ole lämpötilaa, eikä itse mustaan aukkoon voida soveltaa lämpötilan käsitettä lainkaan.

Musta aukko on äärettömän tiheä piste, jota nimitetään singulariteetiksi. Sitä ympäröi kuvitteellinen raja, niin sanottu tapahtumahorisontti. Se on aukon massaan verrannollisella etäisyydellä. Tapahtumahorisontin ylittänyt hiukkanen tai astronautti putoaa vääjäämättä singulariteettiin.

Stephen Hawking osoitti 1970-luvulla, että musta aukko ei ole täysin musta. Se säteilee kvantti-ilmiöistä syntyvää lämpösäteilyä, jonka tunnemme Hawkingin säteilynä. Säteily lähtee mustan aukon tapahtumahorisontista.

Hawkingin säteilyn lämpötila on kääntäen verrannollinen tapahtumahorisontin etäisyyteen eli sitä suurempi, mitä pienempi mustan aukon massa on. Auringon massaisen mustan aukon lämpötila on karkeasti vain asteen kymmenesmiljardisosa.

Tapahtumahorisontin sisällä lämpösäteilykin päätyy singulariteettiin, joten siellä ei ole lämpötilaa. Itse mustassa aukossa (singulariteetissa), joka on äärettömän tiheä, ei nykyfysiikka toimi. Siksi aukkoon ei voida soveltaa lämpötilan käsitettä.


Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2007

Vastaaja:


Kari Enqvist


kosmologian professori


Helsingin yliopisto

jussipussi
Seuraa 
Viestejä38589
Liittynyt6.12.2009

Miten kuumaa on mustassa aukossa?

Puuhevonen 11.09.2014 klo 17:34 Hetkinen, tässä vastauksessa on nyt radikaali virhe. Itseasiassa tapahtumahorisontin lähistöllä on niin kuumaa, että kaikki tunnettu materiaali disintegroituu välittömästi. Tämä johtuu siitä, että tapahtumahorisontin pinnan lähellä on valtavasti äärimmäisen sinisiirtyneitä fotoneja kiertämässä aukkoa. Mielestäni tässä Enqvistin kirjoituksessa ei ole eroteltu kahta eri perspektiiviä eli mustaan aukkoon tippuvan "kokemusta" ja mustaan aukkoon tippuvaa tarkastelevaa...
Lue kommentti
Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5363
Liittynyt9.1.2011

Miten kuumaa on mustassa aukossa?

Hetkinen, tässä vastauksessa on nyt radikaali virhe. Itseasiassa tapahtumahorisontin lähistöllä on niin kuumaa, että kaikki tunnettu materiaali disintegroituu välittömästi. Tämä johtuu siitä, että tapahtumahorisontin pinnan lähellä on valtavasti äärimmäisen sinisiirtyneitä fotoneja kiertämässä aukkoa.
Lue kommentti

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018