Lehmän kyky hyödyntää heinää ravinnokseen perustuu sen ainutlaatuiseen ruoansulatuskanavaan.

Märehtijänä sillä on yhden sijasta suuri neliosainen maha. Se ei itse pysty sulattamaan heinän sisältämiä ravintoaineita vaan se turvautuu mikrobeihin.

Varsinaisen työn tekevät neliosaisen mahan alkupäässä sijaitsevan pötsin mikrobit. Niiden entsyymit hajottavat monimutkaiset hiilihydraatit, kuten selluloosan, sokereiksi. Sokereiden hajotuksesta mikrobit saavat energiaa omiin elintoimintoihinsa ja tuottavat samalla haihtuvia rasvahappoja, jotka tyydyttävät lehmän energiantarpeen.
Ravintoa saatuaan mikrobit lisääntyvät ja kulkeutuvat lopulta ohutsuoleen, missä lehmän elimistön omat entsyymit puolestaan pilkkovat bakteerimassan aminohapoiksi. Näin lehmä saa tarvitsemansa valkuaisaineet.

Heinän ja muun karkearehun märehtiminen on osa lehmän luontaista käyttäytymistä. Jos lehmälle syötetään karkearehun sijasta suuria määriä väkirehua, märehtiminen vähenee ja eläimelle tulee ”vapaa-ajan ongelmia”. Se näkyy erilaisina sijaistoimintoina kuten kielen pyörittelynä ja parsirakenteiden nuolemisena ja pureskeluna.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 6/1998

Vastaaja:


Aila Vanhatalo


raivtsemusfysiologian tutkija


Maatalouden tutkimuskeskus

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reifengas
Seuraa 
Viestejä4164

No, kun sillä on neljä mahaa.

Ja märehtii vielä lisäksi.

Lehmille voi syöttää vaikka sanomalehtiä. Kunhan on paljon selluloosaa ja vähän painomustetta.

Mikään ei voi estää
minua olemasta väärässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla