Avoimessa maastossa hyttyset lentävät lajista riippuen 1––2 metriä sekunnissa.

Kun tuulennopeus nousee yli lentovauhdin, useimmat hyttyset eivät enää lähde liikkeelle, sillä ne löytävät uhrinsa lentämällä vastatuuleen.

Tästä on helppo laskea, että reipas kävelyvauhti, noin 7––9 kilometriä tunnissa, riittää avoimessa maastossa jättämään useimmat hyttyslajit kyydistä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että hyttysistä pääsisi reippaasti kävelemällä eroon, sillä matkan varrella on koko ajan uusia hyttysiä, ja rivakan kävelyn nostattama hiki houkuttelee niitä tehokkaasti.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2005

Vastaaja:
Juhani Itämies
eläintieteen dosentti
Oulun yliopisto

lokki
Seuraa 
Viestejä4498
Liittynyt3.1.2010

Miten nopeasti on juostava, että hyttynen jää kyydistä?

syytinki 17.03.2014 klo 10:32 Nyt kyllä joku valehtelee. Tiesin kyllä, että reipas kävelyvauhti riittää, mutta että 79 km/h. Pientä rajaa, pientä rajaa. 12 m/s on 43,2 km/h ja 79 km/h on 22 m/s. Luultavasti tuossa on kyseessä sama vika, joka on ollut myös aiemmin tällä sivustolla, väliviiva ei tulostu, vaan jää kokonaan pois. Kokemuksen perusteella hyttysen nopeus lienee paremminkin 1-2 m/s. Ikävä vika silti.
Lue kommentti

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018