Hidas laihdutus kaventaa kestävimmin. Kuva: Simon A. Eugster/Wikimedia Commons
Hidas laihdutus kaventaa kestävimmin. Kuva: Simon A. Eugster/Wikimedia Commons

Paasto voisi viedä viisi kiloa – mutta vain tilapäisesti.

Kuvitellaan, että ihminen paastoaa, jolloin energiavaje on mahdollisimman suuri.

Keskivertohenkilö kuluttaa energiaa 75 560 kilojoulea viikossa. Koska laihdutusvauhti on kova, elimistö menettää runsaasti varastoimiaan proteiineja ja hiilihydraatteja. Hiilihydraateista hupenee noin 300 grammaa (5 040 kj), proteiineista kuluu peräti 1 950 grammaa (32 760 kj). Loput 870 grammaa (32 760 kj) napataan rasvakudoksesta. Sen lisäksi menetetään hiilihydraattien sitoma vesi, noin 1 200 grammaa. Paaston alussa erittyy paljon natriumia virtsaan, jolloin keho voi kadottaa toisen kilon vettä.

Paino voi siis pudota viikon kuluessa noin viisi kiloa, josta pari kiloa on helposti vettä. Kun paasto on ohi, neste- ja hiilihydraattivarastot täyttyvät ja puolet painosta tulee takaisin. On hyvä muistaa, että rasvakudos ei edes täydellisessä paastossa hupene viikossa yli kiloa.

Koska ihminen ei voi olla täysin syömättä ja juomatta, paino ei putoa yllä olevien laskelmien mukaisesti. Kilo viikossa on suurin suositeltava laihtumistahti, puoli kiloa vielä parempi. Rasvakudoksen osuus painonpudotuksesta on silloin noin 3/4 eli 375 grammaa.
 

Vastaajana Mikael Fogelholm,

liikunnan ja ravitsemuksen dosentti, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2001

 

 

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2510
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti