Varoitin hälyttää, kun ilmaan joutuu pieniä savuhiukkasia.

Niitä saattaa ilmestyä jo kytemisen aikana ennen liekkien leimahtamista.

Markkinoilla on kahdenlaisia laitteita. Ionisaatioilmaisimissa on radioaktiivista ainetta, americium 241:tä, jonka säteily ionisoi ilmamolekyylejä ja muuttaa ne positiivisiksi ja negatiivisiksi ioneiksi. Varautuneet ionit siirtyvät positiiviselle tai negatiiviselle elektrodille ja välittävät siten sähkövirtaa elektrodista toiseen. Niiden välistä lentävät savuhiukkaset kaappaavat ioneja mukaansa, jolloin sähkövirta pienenee ja laite hälyttää.

Optisissa varoittimissa on valonlähde ja vastaanotin, joiden välissä oleva säde heikkenee, kun sen tielle osuu savuhiukkasia.

Kotitalouksissa käytettävät varoittimet perustuvat ionisaatioon, koska ne ovat edullisempia. Optinen varoitin on hieman herkempi ilmaisemaan esimerkiksi kytevän palon. 1. syyskuuta voimaan astuneen lain mukaan jokaisessa asuinrakennuksessa on oltava palovaroitin. Päätös koskee myös kesäasuntoja.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 6/1999

Vastaaja:


Markku Saarto


tarkastaja


Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2503
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti