Plutoniumia syntyy uraanista ydinreaktioiden kautta.

Kun uraani-238 atomin ydin kaappaa sisäänsä neutronin, se muuttuu uraani-239-atomin ytimeksi. Tämä puolestaan muuntuu itsestään muutamassa päivässä ensin neptunium-239:ksi ja sitten plutonium-239:ksi. Tätä muuntumista kutsutaan radioaktiiviseksi hajoamiseksi.
Plutoniumia valmistetaan yleensä ydinreaktorissa, koska sillä saadaan aikaan hyvin vuolas neutronisäteilytys. Säteilytyksen jälkeen plutonium on erotettava kemiallisesti polttoaineesta ja siihen kertyneistä jäteaineista. Tätä erotusprosessia kutsutaan jälleenkäsittelyksi.

Plutonium-239 soveltuu ydinreaktorin polttoaineeksi ja ydinaseen valmistukseen, sillä sen avulla on mahdollista saada aikaan ketjureaktio. Kun neutroni osuu plutonium-239-atomin ytimeen, se halkeaa, vapauttaen samalla 2-4 uutta neutronia sekä energiaa. Ydinreaktorissa neutronien lisääntyminen pidetään kontrolloituna.

Ydinaseessa sen sijaan halutaan, että mahdollisimman moni syntynyt neutroni osuu edelleen uuteen plutonium-239-atomin ytimeen tuottaen edelleen lisää neutroneja. Näin neutronien määrä lisääntyy jokaisessa 'sukupolvessa', kunnes lopulta syntynyt valtava energia räjäyttää ydinaseen. Kaikki tämä tapahtuu sekunnin murto-osassa.

Ydinaseplutoniumia valmistetaan yleensä sitä varten suunnitelluissa reaktoreissa. Ydinvoimalaitosten reaktoreissa muodostuu plutonium-239:n lisäksi muita plutoniumin isotooppeja, joita ei voi erottaa kemiallisesti. Ne heikentävät materiaalin soveltuvuutta ydinaseen valmistukseen.

Miten kuorsaaja itse pystyy nukkumaan moisessa metelissä?
Vastaajana dosentti Timo Partonen, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto,
Kansanterveyslaitos, Helsinki

Kuorsaus on erilaista kuin ulkoinen melu ja se aistitaan myös eri tavalla.
Unen aikana korvan aistinsolujen refleksit ovat vaimentuneet tai puuttuvat täysin, minkä vuoksi kuorsaaja ei kuule omaa kuorsaustaan tai havahdu sen takia hereille. Unen aikana myös kehon herätysreaktiot ovat vaimeita ja ärsykekynnykset korkeita. Kuorsauksen melutaso on keskimäärin 55-63 dB eikä se henkilön itsensä kohdalla heikennä kuuloa.

Miksi miehillä on napitus oikealla ja naisilla vasemmalla?
Vastaajana tutkija Tom Bergroth, Turun maakuntamuseo

Miesten muodissa napitetut takit ja jakut yleistyivät 1500-luvulla. Tuolloin napit ja napinreiät esiintyivät tavallisesti puvun reunuksen molemmin puolin, jolloin napitus oli mahdollista tehdä vasemmalta oikealle tai oikealta vasemmalle.

1800-luvun jälkipuoliskolla räätälinammatissa vakiintui kirjoittamaton sääntö,
jossa miesten pukumuotiin tuli lopullisesti nykypäivän napitus. Toisin sanoen takissa, jakussa tai paidassa nappi on oikealla ja reikä vasemmalla.

Naisten muodissa puvut napitettiin yleensä hakasilla ja silmukoilla aina  1800-luvun jälkipuoliskolle asti. Vasta vuonna 1868/69 muotiin tulleessa lyhytliepeisessä jakussa napitus oli päinvastaiseen suuntaan, eli oikealta vasemmalle.


Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2003



 

Vastaaja:


Tapani Honkamaa


ylitarkastaja


Säteilyturvakeskus

salai
Seuraa 
Viestejä7596
Liittynyt17.3.2005

Miten plutoniumia syntyy?

"Miten kuorsaaja itse pystyy nukkumaan moisessa metelissä?" Jospa plutoniumia valmistavien reaktoreitten työntekijöistä seulotaan pois kovasti töissä kuorsaavat?
Lue kommentti

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.