Joillakin eläimillä, kuten kaloilla ja sammakkoeläimillä, on punasoluissa tuma.

Nisäkkäiden punasoluissa on tuma solun kehityksen alkuvaiheessa. Kypsiltä punasoluilta tuma sitä vastoin puuttuu, sillä ne menettävät sen kehityksensä aikana. Punasoluiksi kehittyvät solut poistavat tuman lisäksi käytännöllisesti katsoen myös kaikki muutkin sytoplasmiset soluelimensä, ennen kuin ne kulkeutuvat luuytimestä verenkiertoon. Niiden varhaisilta kypsymismuodoilta, retikulosyyteiltä, löytyy vielä jäänteitä ribonukleiinihaposta. Joillakin eläimillä, kuten kaloilla ja sammakkoeläimillä, tuma säilyy solun koko elinajan.

Kypsyvät punasolut eivät tarvitse tuman ohjailutoimintaa. Punasolujen solulimassa on hemoglobiinia ja entsyymitoimintoja, jotka edesauttavat punasolujen hapen ja hiilidioksidin kuljetusta. Punasolut elävät keskimäärin 120 vuorokautta, minkä jälkeen ne tuhotaan muun muassa pernassa.


Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2004

Vastaaja:


Ismo Virtanen


anatomian professori


Helsingin yliopisto