1500-luvun Suomessa suurin osa tavallisesta kansasta puhui suomen murteita, pieni osa myös ruotsin murteita.

Korkeamman sivistyksen kielinä olivat latina ja ruotsi sekä jossain määrin myös saksa.

Tarve normeiltaan yhdenmukaiseen suomen kieleen syntyi katolisen kirkon määrätessä, että tärkeimpiä Raamatun tekstejä on opetettava kansan omalla kielellä. Jo ennen Agricolan aikoja papistolla oli käytössään Isä meidän -rukous, uskontunnustus ja rippisanat suomeksi käännettyinä.

Näiden tekstien ja samalla suomen kirjakielen pohjana oli se murre, jota 1400- ja 1500-luvulla puhuttiin Turussa, silloisen Suomen hallinnon ja sivistyselämän keskuksessa. Vähitellen aloitteleva kirjakielemme sai vaikutteita myös Satakunnasta, Hämeestä ja Pohjanmaalta.

1800-luvun alkupuolella Reinhold von Becker, Elias Lönnrot ja eräät muutkin silloiset vaikuttajat nousivat taistelemaan länsimurteiden ylivaltaa vastaan, jolloin itämurteiden vaikutus kirjakieleemme kasvoi. Juvalainen Abraham Poppius ylisti savon murteen somuutta kirjoittamalla, että se on ”niinkuin kuorittu pihlajas, niinkuin pukinliha ja läski, niinkuin sianitra ja makkara!” Itämurteiden yleinen arvostus nousi samoihin aikoihin merkittävästi Kalevalan ja rikkaan itäisen kansanrunouden ansiosta.

Lopputuloksena tuosta murteiden taistelusta oli kompromissi, jossa vahvasti länsimurteisiin perustunut kirjakielemme sai runsaasti itämurteisia piirteitä. 1800-luvun lopulla suomen kirjakieli oli jo varsin yhtenäistä, ja sitä ymmärrettiin suuremmitta vaikeuksitta koko kielialueella.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2001

Vastaaja:


Matti Punttila



Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2500
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti