Trombi, pienikokoinen, paikallinen pyörremyrsky on sama ilmiö kuin Pohjois-Amerikasta tutumpi tornado.

Euroopassa Ilmiötä vain kutsutaan trombiksi.

Tornadon tavoin trombi syntyy joko kehittyvän ukkospilven tai jo riehuvan ukkosen yhteydessä. Muodostuminen edellyttää, että ukkosilmamassa on pystysuunnassa huomattavan epävakaa usean kilometrin, jopa kymmenen kilometrin paksuudelta. Epävakaan kerroksen on myös oltava hyvin kostea. Lisäksi pilven ympärillä pitää vallita aivan tietyntyyppinen, kolmiulotteinen virtauskenttä. Se synnyttää pilven alle voimakkaan pyörteen ja venyttää sen lopulta pilvestä maahan ulottuvaksi trombiksi.

Suurimmat, halkaisijaltaan jopa 100-metriset trombit aiheuttavat varsinkin asutuilla seuduilla suurta tuhoa, kuten Suomessa on nähty tänä kesänä. Niissä tuulen nopeus on tyypillisesti enintään 50 metriä sekunnissa.

Trombeja esiintyy täällä lähes vuosittain tuoko-syyskuussa, mutta Eurooppaan verrattuna ne ovat meillä harvinaisia. Esimerkiksi Englannissa raportoitiin 23.11.1981 peräti 102 trombia viiden tunnin aikana.

Toisin kuin lämpimien seutujen tornadoja suomalaisia trombeja ei toistaiseksi voida ennutsaa. Voimakkaat tornadot syntyvät ns. supersolu-ukkospilviin, ja niiden ennakointiin on jo menetelmiä. Meidän trombimme liittyvät kesympiin, tavanomaisempiin ukkospilviin eikä tällaisten pyörremyrskyjen syntymekanismista tiedetä ennustamisen kannalta riittävästi.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 5/1998

Vastaaja:


Jaakko Helminen


ylimeteorologi


Ilmatieteen laitos

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2492
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti