Terveillä ihmisillä esiintyy joka päivä lihasvärinää, jopa satoja pieniä ja tahattomia nykäyksiä, kuten faskikulaatioita ja hieman laajempia myokymioita.

Eniten niitä tapahtuu pohkeessa, jonka lihakset saattavat tempoilla esimerkiksi juoksulenkin jälkeen.

Suurin osa nykäyksistä jää meiltä näkemättä. Huomaaminen on helpompaa, mikäli ne tapahtuvat paikoissa, joissa iho on ohutta, kuten kasvoissa. Silmäluomen ja suupielen nykäyksiä kutsutaankin yleisesti elohiireksi.

Valtaosa nykäyksistä on täysin viattomia. Lihassäikeillä on kyky pitää yllä jännitystä ja lisäksi taipumus supistella itsestään. Reaktion laukaisee usein joko fyysinen tai psyykkinen rasitus, kuten stressi. Myös keskushermostoon vaikuttavat aineet , kuten kofeiini ja nikotiini, voivat aiheuttaa elohiiren. Joskus – tosin harvoin – syynä on hermovaurio tai sen jälkitila. Eräisiin neurologisiin sairauksiin, kuten amyotrofiseen lateraaliskleroosiin (ALS), liittyy voimakkaita lihasnykäyksiä.

Nykäyksestä voi päästä eroon lihasta venyttämällä. Silmäkulmaan pesiytyneeseen elohiireen saattaa tepsiä luomilihaksen hidas edestakainen liikuttelu. Myös kahvin ja tupakan välttäminen voi auttaa, mikäli vaiva on jatkuva.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 1/1998

Vastaaja:


Tapani Salmi


kliinisen neurofysiologian dosentti


Helsingin yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti