Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2013

Silmää voi verrata digikameraan, jossa valoherkkä matriisi muuttaa optisen kuvan digitaaliseksi.

Kohtalaisissa kännykkäkameroissa matriisissa on 8–12 miljoonaa kuvapistettä eli 8–12 megapikseliä, parhaissa yli 40. Ihmissilmässä on puolestaan verkkokalvo, jonka valoreseptorit muuttavat valoa hermosignaaleiksi. Koska reseptoreja mahtuu verkkokalvoon noin 140 miljoonaa, voi sanoa, että meillä on 140 ”megareseptoria” silmää kohti.

Valoreseptorit jakautuvat verkkokalvolla epätasaisesti, ja siksi silmän tarkkuus on erilainen eri osissa. Keskeisen eli tarkan näön alueella foveassa reseptoreja on vieri vieressä, näkökentän reunoilla taas sitä harvemmassa, mitä laidemmaksi siirrytään. Sama pätee hermosäikeisiin, jotka vievät näkötietoa aivoihin.

Tarkan näön alue on pieni, joten näemme terävästi vain pienen alueen kerrallaan. Illuusio tarkkuudesta syntyy aivoissa, jotka yhdistävät katseen kohdistusten aikaiset tarkan näön välähdykset yhtenäiseksi aistimukseksi.

Vastaaja:


Ilpo Kojo


Ilpo Kojo


Helsingin yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2503
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti