Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2013

Vadelma on kaksivuotinen pensas, jonka varsi kuolee toisena kesänä marjomisen jälkeen.

Siitä eteenpäin se säilyy metsänuudistajien riesana juurisilmujensa ja lintujen ulostaman siemenpankin turvin.

Sekä silmut että siemenet säilyvät itämiskykyisinä vuosikymmenien ajan. Kun metsäpalo, myrsky tai avohakkuu tarjoaa tilaisuuden, ne suorastaan räjähtävät kasvuun. Valoa vaativa vadelma ottaa leviämisessä eräänlaisen varaslähdön muihin kasveihin nähden.

Typpilaskeumasta ja lannoituksesta hyötyvä vadelma muistuttaa ”kaksineuvoiselta” lisääntymisstrategialtaan läheisesti Etelä-Pohjanmaan maakuntakukkaa, rentun ruusuna tunnettua maitohorsmaa. Siinä missä vadelma käyttää apunaan lintuja, vapauttaa horsma jopa 80 000 lenninkarvallista siementä tuulen vietäväksi.

Sekä vadelmaa että horsmaa oli runsaimmin muutama vuosikymmen sitten niin sanotun tehometsätalouden kaudella. Kulotuksen ja typpilannoituksen raju väheneminen on heikentänyt erityisesti maitohorsman elinoloja.

Vastaaja:


Kari Mielikäinen


tutkimusjohtaja, professori


Metsäntutkimuslaitos

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2494
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti