Muistot tallentuvat aivokuoreen ja hippokampukseen.

Alle 3-vuotiailla lapsilla näiden aivojen osien rakenteellinen kehitys on vielä kesken, joten aikuismaisten kuva- ja tilannemuistojen syntymistä ei pidetä mahdollisena ennen kolmatta ikävuotta.


Jo paljon varhemmin lapset kuitenkin muistavat paikkoja, ääniä, makuja, hajuja, sanoja ja kasvoja. Vielä on osittain epäselvää, miten nämä muistot tallentuvat aivoihin.


Tutkimusten mukaan äänimuistoja voi muodostua jo muutamia kuukausia ennen syntymää. Äidin raskaudenaikainen lempimusiikki nimittäin rauhoittaa vauvoja vielä jonkin aikaa syntymän jälkeen, ja äidin odotusaikanaan lukemat lasten lorukirjat ovat syntymän jälkeen vauvalle tuttuja. Näiden muistojen olemassaolo havaitaan vastasyntyneen käyttäytymisen perusteella.


Vielä äänimuistojakin varhaisempia ovat haju- ja makumuistot. Ne liittyvät äidin ruokava-lioon ja hormonitoimintaan. Esimerkiksi vaniljajäätelön vaniljan aromi yhdistyy sikiön ”mielessä” endorfiinien tuottamaan hyvän olon tunteeseen, joka välittyy sikiölle jäätelöä nauttivan äidin hormonitoiminnan, liikkeiden ja tilanteeseen liittyvien äänien välityksellä.


Monet ihmiset kokevat, että he muistavat elävästi ja todentuntuisesti jotakin jo siltä ajalta, kun he olivat alle kolmevuotiaita. Nämä muistot voivat syntyä, kun lapsen kanssa muistellaan valokuvien ja videonauhojen avulla sellaisia tilanteita, joissa lapsi on ollut mukana. Tällöin eläytymiskykyinen lapsi voi elää tilanteen uudelleen ja myöhemmin uskoa muistavansa alkuperäisen tilanteen, vaikka todellisuudessa kyse on kuvien tai videon muistamisesta.


Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2005


Vastaaja:


Minna Huotilainen


kognitiotieteen dosentti


Helsingin yliopisto

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Miten varhaisia muistoja ihmisellä voi olla?

ROOSTER 03.09.2014 klo 22:56 Sama tuntuu tosin jatkuvan aikuisenakin. Tästäpä tulikin mieleeni, että ehkä kykenemme muistamaan vain sellaisia muistoja jotka ovat "yhteismitallisia" lapsen mielen ja aikuisen mielen välillä. Eli jos lapsena kokee ja käsittää asiat jotenkin eri tavalla kuin myöhemmin aikuisena, ei pystyisi enää muistamaan koska ymmärryskyky lapsen aivoituksia kohtaan on olematon aikuisena. Lapsethan ilmeisesti voivat ajatella aivan ihmeellisellä tavalla. Tästä sain jotain tatsia...
Lue kommentti
ROOSTER
Seuraa 
Viestejä5000
Liittynyt21.6.2009

Miten varhaisia muistoja ihmisellä voi olla?

Neutroni 18.08.2014 klo 22:21 Minä en liiemmin piittaa noista aivotutkijoiden jutuista. Eivät he vain kehtaa myöntää, että tietävät aivojen kehityksestä ja toiminnasta jokseenkin saman verran kuin sika Pohjantähdestä. Fysiikassa sitä voisi verrata johonkin säieteoriaan. Hieno teoria, mutta valitettavasti se ei tuota ainoatakaan kokeellisesti testattavaa ennustetta. Olen samaa mieltä. Itse en tiettävästi muista alle kolmivuotiaana tapahtuneita asioita mutta vaimo muistaa omiaan. Ja uskottavasti...
Lue kommentti

Yleinen mielipide on aina väärässä.

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017