Muistot tallentuvat aivokuoreen ja hippokampukseen.

Alle 3-vuotiailla lapsilla näiden aivojen osien rakenteellinen kehitys on vielä kesken, joten aikuismaisten kuva- ja tilannemuistojen syntymistä ei pidetä mahdollisena ennen kolmatta ikävuotta.


Jo paljon varhemmin lapset kuitenkin muistavat paikkoja, ääniä, makuja, hajuja, sanoja ja kasvoja. Vielä on osittain epäselvää, miten nämä muistot tallentuvat aivoihin.


Tutkimusten mukaan äänimuistoja voi muodostua jo muutamia kuukausia ennen syntymää. Äidin raskaudenaikainen lempimusiikki nimittäin rauhoittaa vauvoja vielä jonkin aikaa syntymän jälkeen, ja äidin odotusaikanaan lukemat lasten lorukirjat ovat syntymän jälkeen vauvalle tuttuja. Näiden muistojen olemassaolo havaitaan vastasyntyneen käyttäytymisen perusteella.


Vielä äänimuistojakin varhaisempia ovat haju- ja makumuistot. Ne liittyvät äidin ruokava-lioon ja hormonitoimintaan. Esimerkiksi vaniljajäätelön vaniljan aromi yhdistyy sikiön ”mielessä” endorfiinien tuottamaan hyvän olon tunteeseen, joka välittyy sikiölle jäätelöä nauttivan äidin hormonitoiminnan, liikkeiden ja tilanteeseen liittyvien äänien välityksellä.


Monet ihmiset kokevat, että he muistavat elävästi ja todentuntuisesti jotakin jo siltä ajalta, kun he olivat alle kolmevuotiaita. Nämä muistot voivat syntyä, kun lapsen kanssa muistellaan valokuvien ja videonauhojen avulla sellaisia tilanteita, joissa lapsi on ollut mukana. Tällöin eläytymiskykyinen lapsi voi elää tilanteen uudelleen ja myöhemmin uskoa muistavansa alkuperäisen tilanteen, vaikka todellisuudessa kyse on kuvien tai videon muistamisesta.


Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2005


Vastaaja:


Minna Huotilainen


kognitiotieteen dosentti


Helsingin yliopisto

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Miten varhaisia muistoja ihmisellä voi olla?

ROOSTER 03.09.2014 klo 22:56 Sama tuntuu tosin jatkuvan aikuisenakin. Tästäpä tulikin mieleeni, että ehkä kykenemme muistamaan vain sellaisia muistoja jotka ovat "yhteismitallisia" lapsen mielen ja aikuisen mielen välillä. Eli jos lapsena kokee ja käsittää asiat jotenkin eri tavalla kuin myöhemmin aikuisena, ei pystyisi enää muistamaan koska ymmärryskyky lapsen aivoituksia kohtaan on olematon aikuisena. Lapsethan ilmeisesti voivat ajatella aivan ihmeellisellä tavalla. Tästä sain jotain tatsia...
Lue kommentti
ROOSTER
Seuraa 
Viestejä5000
Liittynyt21.6.2009

Miten varhaisia muistoja ihmisellä voi olla?

Neutroni 18.08.2014 klo 22:21 Minä en liiemmin piittaa noista aivotutkijoiden jutuista. Eivät he vain kehtaa myöntää, että tietävät aivojen kehityksestä ja toiminnasta jokseenkin saman verran kuin sika Pohjantähdestä. Fysiikassa sitä voisi verrata johonkin säieteoriaan. Hieno teoria, mutta valitettavasti se ei tuota ainoatakaan kokeellisesti testattavaa ennustetta. Olen samaa mieltä. Itse en tiettävästi muista alle kolmivuotiaana tapahtuneita asioita mutta vaimo muistaa omiaan. Ja uskottavasti...
Lue kommentti

Yleinen mielipide on aina väärässä.

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018