Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2013

Se vaikuttaa muuttajiin ja pysyviin asukkaisiin eri tavoin.

Arktisille alueille pesimään lentävät linnut omaksuvat eteläisemmiltä talvehtimisalueiltaan elintoimintoihinsa noin 24 tunnin rytmin. On havaittu, että sen riittää säilyttämään vuorokautinen muutamankin luksin valaistusero. Lepovaihe säätyy sen mukaan yölle tai päivälle lajista riippuen.

Arktisten alueiden vakinaisilla linnuilla, kuten riekoilla, ja nisäkkäillä, kuten poroilla, tilanne on toinen. Ne ovat sopeutuneet yöttömän yön rytmittömyyteen irtautumalla itsekin säännöllisestä vuorokausirytmistä. Ne ovat aktiivisia silloin, kun se on edullista. Tämä on pohjolan äärioloissa ilmeisen tarpeellinen sopeutuma ja selvä poikkeus eläinkunnassa.

Vuorokausirytmiä normaalisti säätelevän pimeähormoni melatoniinin eritysrytmi jää näillä arktisilla eläimillä tasaiseksi. Oulun yliopiston tutkimuksissa on havaittu, että porolta puuttuu kesällä kokonaan pimeähormonin tyypillinen vuorokausivaihtelu. Norjalaiset ovat havainneet saman Huippuvuorten riekoista.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Pohjolan kesässä noilla eläimillä on siis vapaus toimia niin kuin haluavat kellonajasta riippumatta!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vastaaja:


Esa Hohtola ja Seppo Turunen


eläinfysiologian professori ja eläinfysiologian dosentt


Oulun yliopisto ja Helsinki

Sisältö jatkuu mainoksen alla