Kirva heruttaa takapäästään paljon mesikastetta. Kuva: Shutterstock
Kirva heruttaa takapäästään paljon mesikastetta. Kuva: Shutterstock

Painoon nähden voiton vie piskuinen kirva.

Ulosteiden määrään vaikuttavat ruoan laatu ja ruoansulatuksen tehokkuus. Mitä tehottomammin ruokailee, sitä enemmän ulostaa.

Esimerkiksi 150-kiloinen jättiläispandauros syö päivässä 25–45 kiloa bambunversoja ja ulostaa 20–28 kiloa. 70–kiloisella ihmisellä olisi sama tilanne, jos hän tuottaisi päivässä yli 10 kiloa ulostetta.

Tehottomuudesta kertoo sekin, että bambumassa läpäisee suoliston nopeasti, keskimäärin kahdeksassa tunnissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Afrikannorsu on selvästi pandaa tehokkaampi. Uros voi painaa 5 000 kiloa mutta tuottaa ravinnosta vain 120–250 kiloa ulostetta päivässä. 70–kiloisella ihmisellä se tarkoittaisi paria kolmea kiloa. Ihminen on selvästi norsua ja pandaa tehokkaampi ravinnon hyväksikäyttäjä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Eläinkunnan tehottomin ruokailija löytyy luultavasti hyönteisistä tai kastemadoista.

Maailman yleisimpiin kirvoihin kuuluva juurikaskirva imee kasvien nesteitä. Pelto-ohdakkeella ruokaillessaan se erittää takapäästään mesikastetta eli ulostetta 150 mikrogrammaa tunnissa. Päivässä ulostetta voi syntyä kolme kertaa kirvan oman painon verran. 70 kiloa painavalla ihmisellä se tarkoittaisi 200 kiloa.

Kirvan uloste ei joudu hukkaan. Sokeripitoinen mesikaste on muiden pienikokoisten eläinten tärkeimpiä ruokia.

Vastaajana Seppo Turunen, eläinfysiologian dosentti, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Sisältö jatkuu mainoksen alla