Kirva heruttaa takapäästään paljon mesikastetta. Kuva: Shutterstock
Kirva heruttaa takapäästään paljon mesikastetta. Kuva: Shutterstock

Painoon nähden voiton vie piskuinen kirva.

Ulosteiden määrään vaikuttavat ruoan laatu ja ruoansulatuksen tehokkuus. Mitä tehottomammin ruokailee, sitä enemmän ulostaa.

Esimerkiksi 150-kiloinen jättiläispandauros syö päivässä 25–45 kiloa bambunversoja ja ulostaa 20–28 kiloa. 70–kiloisella ihmisellä olisi sama tilanne, jos hän tuottaisi päivässä yli 10 kiloa ulostetta.

Tehottomuudesta kertoo sekin, että bambumassa läpäisee suoliston nopeasti, keskimäärin kahdeksassa tunnissa.

Afrikannorsu on selvästi pandaa tehokkaampi. Uros voi painaa 5 000 kiloa mutta tuottaa ravinnosta vain 120–250 kiloa ulostetta päivässä. 70–kiloisella ihmisellä se tarkoittaisi paria kolmea kiloa. Ihminen on selvästi norsua ja pandaa tehokkaampi ravinnon hyväksikäyttäjä.

Eläinkunnan tehottomin ruokailija löytyy luultavasti hyönteisistä tai kastemadoista.

Maailman yleisimpiin kirvoihin kuuluva juurikaskirva imee kasvien nesteitä. Pelto-ohdakkeella ruokaillessaan se erittää takapäästään mesikastetta eli ulostetta 150 mikrogrammaa tunnissa. Päivässä ulostetta voi syntyä kolme kertaa kirvan oman painon verran. 70 kiloa painavalla ihmisellä se tarkoittaisi 200 kiloa.

Kirvan uloste ei joudu hukkaan. Sokeripitoinen mesikaste on muiden pienikokoisten eläinten tärkeimpiä ruokia.

Vastaajana Seppo Turunen, eläinfysiologian dosentti, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti