Suomen 248 pesimälajista lähes kaksi kolmasosaa on muuttolintuja ja niistä monet muuttavat vain yöllä.

Puhtaimpia yömuuttajia ovat rastaat ja niiden sukulaiset sekä pitkämatkaiset hyönteissyöjät. Vesilinnut ja kahlaajat voivat muuttaa yhtä hyvin yöllä kuin päivällä. Isot petolinnut, varikset ja kyyhkyt sekä monet siemensyöjät ovat puolestaan päivämuuttajia.

Kevätmuuton aikana maahamme saapuvat ensin päivällä muuttavat siemensyöjät, yön selässä lentävät hyönteissyöjät tulevat vasta toukokuun maissa. Pois lähtiessä yömuutto näyttää olevan yleisempää kuin keväällä. Esimerkiksi heinä-elokuun muutosta suurin osa tapahtuu yöllä.

Yömuutolle on esitetty useita selityksiä. Linnuille voi jäädä enemmän aikaa ja paremmat mahdollisuudet ruokailuun. Yömuuttajiksi ovat ehkä kehittyneet lajit, joiden on kohtalaisen helppo löytää ravintoa aamun valjetessa. Toisekseen yöllä ilmakehä on keskimääräistä rauhallisempi, mistä voi koitua lentotaloudellista hyötyä. Myös lämpötaloudellisesti yömuutto saattaa olla edullinen vaihtoehto, sillä linnun oman lihastyön tuottaman lämmön lisänä ei ole auringon lämpöä. Yöllä muuttolinnut ovat myös paremmin suojassa pedoilta.
Muutto ei yleensä vie koko yötä eikä ruokailu koko valoisaa aikaa. Osa yöstä ja päivästä voidaan käyttää lepoon. Kaikki yöt eivät myöskään ole muuttoöitä. Muuttoyönä on oltava hyvä sää. Esimerkiksi myötätuuli on linnun lennolle eduksi.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2002

Vastaaja:


Esa Lehikoinen


eläinekologian dosentti


Turun yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2500
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti