Suomen 248 pesimälajista lähes kaksi kolmasosaa on muuttolintuja ja niistä monet muuttavat vain yöllä.

Puhtaimpia yömuuttajia ovat rastaat ja niiden sukulaiset sekä pitkämatkaiset hyönteissyöjät. Vesilinnut ja kahlaajat voivat muuttaa yhtä hyvin yöllä kuin päivällä. Isot petolinnut, varikset ja kyyhkyt sekä monet siemensyöjät ovat puolestaan päivämuuttajia.

Kevätmuuton aikana maahamme saapuvat ensin päivällä muuttavat siemensyöjät, yön selässä lentävät hyönteissyöjät tulevat vasta toukokuun maissa. Pois lähtiessä yömuutto näyttää olevan yleisempää kuin keväällä. Esimerkiksi heinä-elokuun muutosta suurin osa tapahtuu yöllä.

Yömuutolle on esitetty useita selityksiä. Linnuille voi jäädä enemmän aikaa ja paremmat mahdollisuudet ruokailuun. Yömuuttajiksi ovat ehkä kehittyneet lajit, joiden on kohtalaisen helppo löytää ravintoa aamun valjetessa. Toisekseen yöllä ilmakehä on keskimääräistä rauhallisempi, mistä voi koitua lentotaloudellista hyötyä. Myös lämpötaloudellisesti yömuutto saattaa olla edullinen vaihtoehto, sillä linnun oman lihastyön tuottaman lämmön lisänä ei ole auringon lämpöä. Yöllä muuttolinnut ovat myös paremmin suojassa pedoilta.
Muutto ei yleensä vie koko yötä eikä ruokailu koko valoisaa aikaa. Osa yöstä ja päivästä voidaan käyttää lepoon. Kaikki yöt eivät myöskään ole muuttoöitä. Muuttoyönä on oltava hyvä sää. Esimerkiksi myötätuuli on linnun lennolle eduksi.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2002

Vastaaja:


Esa Lehikoinen


eläinekologian dosentti


Turun yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla