Vesisadetta se vaatii. Kuva: iStock
Vesisadetta se vaatii. Kuva: iStock

Niitä voi syntyä, jos on leutoa ja sataa.

Sateenkaaria näkyy yleensä kesäisin, usein kesäiltaisin sadekuurojen aikaan, kun aurinko on matalalla.

Ei ole kuitenkaan täysin tavatonta nähdä niitä myös talvella. Mikäli ilma on leutoa ja sataa vettä, saattaa sateenkaaria näkyä talvikuukausina.

Sateenkaari voi syntyä aina, jos ilmassa on sopivan kokoisia sadepisaroita ja aurinko on taivaalla riittävän matalalla.

Kun auringonvalo taittuu ja heijastuu sadepisaroissa, ne toimivat prisman lailla. Ne hajottavat valkoisen valon eri väreihin. Valkoinen valo sisältää kaikkia värejä, ja eriväriset valot käyttäytyvät pisarassa eri tavoin.

Sateenkaaren värit ovat aina järjestyksessä: punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen, violetti. Punainen valo taittuu siis pisaroissa heikoimmin ja sinivioletti voimakkaimmin.

Sateenkaari on sitä värikkäämpi, mitä suurempia sadepisarat ovat. Hyvin pienissä sumupisaroissa värit katoavat jopa koko-naan ja sateenkaari jää valkoiseksi.

Useimmiten taivaalla näkyy samaan aikaan ainakin kaksi sateenkaarta. Pääsateenkaaren ulkopuolella voi olla himmeämpi sivusateenkaari. Siinä värit kulkevat eri järjestyksessä kuin pääsateenkaaressa: kaaren sisin väri on punainen ja uloin sinivioletti.

Vastaajina

Juha Ojanperä, ilmakehävastaava,

Anne Liljeström, tiedottaja,

Tähtieteellinen yhdistys Ursa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2018

Hajuhaitta saattaa syntyä jo päivässä.

Ensimmäiset peseytymättömyyden seuraukset ovat sosiaalisia: pesemätön ihminen haisee kauas. Jos eritteet pinttyvät vaatteisiin, haju väkevöityy.

Iho erittää talia ja hikeä. Ne ovat itsessään käytännössä hajuttomia mutta härskiintyvät nopeasti iholla viihtyvien bakteerien ja hiivasienten vaikutuksesta. Arvellaan, että ainakin jossain kulttuurisen kehityksen vaiheessa nämä kehon hajut ovat olleet lajimme enemmistön mielestä hyvinkin viehättäviä.

Peseytymättömyydestä voi kyllä olla haittaakin. Se aiheuttaa kutisevia hiivainfektioita ja pahentaa ainakin tali-ihottumaa ja märkärupea. Myös haavat tulehtuvat helpommin.

Suihku muutaman päivän välein ja puhtaat vaatteet riittävät pitämään terveydelliset haitat kurissa, mutta sosiaalisten suhteiden kannalta peseytyminen kannattanee päivittäin.

Kulttuuriset ja ilmastolliset vaatimukset toki vaikuttavat peseytymistiheyteen. Arktiksen asukkaat tuskin ovat päivittäin peseytyneet, ja alasti savannilla vaeltaessa iho on tuulettunut.

Vastaajana

Maria Huttunen,

ihotautien erikoislääkäri, Terveystalo.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2018

Kesällä kyllä, mutta kukaan ei tiedä miksi.

Karvojen kasvuun vaikuttavat eniten perinnölliset tekijät mutta myös ravitsemus, vuodenaika ja hormonit.

Parrankasvuun tarvitaan testosteronia, mistä johtuen noin puolella teini-iän saavuttaneesta väestöstä hiuskarvat kasvavat nopeammin kuin partakarvat.

Saman ihmisen eri karvojen kasvuvauhdissa sen sijaan ei ole suurtakaan eroa. Ne kasvavat tavallisimmin 2–4 millimetriä viikossa.

Parran kasvua on tieteellisesti selvitetty varsin vähän. Tutkimusten mukaan parta kasvaa noin neljä millimetriä viikossa, joten ainakaan mitään kovin merkittävää eroa parran ja hiusten kasvutahdissa ei ole.

On kuitenkin havaittu, että parran kasvu vaihtelee hiusten kasvua enemmän vuodenajan mukaan. On helpompi kasvattaa kesäparta kuin kesätukka.

Miksi näin on, ei tiedetä.

 

Vastaajana

Marja Mikkola,

dosentti, Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2018