Mahdollisesti.

Se, näkyykö ilmakehässä putoava hiekka tähdenlentona, riippuu hiekanjyvästen liike-energiasta, toisin sanoen niiden koosta, tiheydestä ja erityisesti nopeudesta. Myös ilmakehän olot vaikuttavat asiaan.

Tähdenlennot syntyvät, kun meteoroidit, esimerkiksi komeetoista peräisin olevat hiekanjyväset, osuvat maapallon ilmakehään 10–70 kilometrin sekuntinopeudella ja menettävät liike-energiaansa ilmakehän vastuksen takia.

Vapautunut energia höyrystää ja ionisoi sekä meteoroidin pintaa että sitä ympäröiviä ilmamolekyylejä. Näin meteoroidi menettää massaansa ja sen liike-energia pienenee pienenemistään. Samalla se vajoaa yhä alemmaksi ilmakehään. Vajaa prosentti menetetystä energiasta muuttuu näkyväksi valovanaksi, tähdenlennoksi. Niitä syntyy tyypillisesti mesosfäärissä noin 80 kilometrin korkeudessa.

Kansainvälinen avaruusasema kiertää Maata noin 330 kilometrin korkeudessa. Sen nopeus on kahdeksan kilometriä sekunnissa. Asemalta heitetyt hiekanjyväset saavat saman nopeuden ja jäävät aluksi samalle kiertoradalle. Vähitellen ne muiden meteoroidien tapaan menettävät energiaansa ja vaipuvat alemmaksi.

(Ilmakehän kitka toisi avaruusasemankin alas muutamassa kuukaudessa, jollei sen rataa korjattaisi moottoreilla).

Epäselvää on, riittääkö avaruusasemalta heitetyn hiekan nopeus tuottamaan näkyvää valoa. Todennäköisintä lienee, että jyväset menettäisivät vähäisen energiansa ilman suurempaa hohtoa. Ne siis putoaisivat hitaasti ilmakehän läpi sulaen osittain tai kokonaan. Jyvästen elinaika vaihtelisi koon mukaan. Osa tuhoutuisi muutamassa tunnissa, mutta osa saattaisi leijua kuukausia ja päätyä Maahan asti.


Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2007

Vastaaja:


Jenni Virtanen


erikoistutkija


Geodeettinen laitos

offmind
Seuraa 
Viestejä15704
Liittynyt19.8.2008

Näkyisikö avaruusasemalta heitetty hiekka tähdenlentona?

SamBody 09.04.2015 klo 17:14 Entäpä kakka? Hiekkaa tuskin kukaan on avaruusasemalta ulos heittelemässä, mutta ulostettahan nauteilla syntyy oletettavasti n 1/2 kg vuorokausi per sierainpari. Jollei tätä jatkojalosteta tai kuljeteta maahan (tuskin), niin muita vaihtoehtoja kuin pukkaaminen avaruuteen ei taida juuri olla? Jätteet poltetaan ilmakehässä Progressin tai jonkin muun kertakäyttöisen rahtialuksen kyydissä.
Lue kommentti

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

SamBody
Seuraa 
Viestejä6011
Liittynyt3.5.2008

Näkyisikö avaruusasemalta heitetty hiekka tähdenlentona?

Entäpä kakka? Hiekkaa tuskin kukaan on avaruusasemalta ulos heittelemässä, mutta ulostettahan nauteilla syntyy oletettavasti n 1/2 kg vuorokausi per sierainpari. Jollei tätä jatkojalosteta tai kuljeteta maahan (tuskin), niin muita vaihtoehtoja kuin pukkaaminen avaruuteen ei taida juuri olla?
Lue kommentti

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018