Ilmeitä enemmän voi kertoa ääni. Kuva: iStock
Ilmeitä enemmän voi kertoa ääni. Kuva: iStock

Valehtelun paljastavaa tyyppireaktiota ei ole.

Epävarman ja kiinni jäämistä pelkäävän valehtelijan voi tunnistaa ilmeistä, mutta ilmeet voivat monesta syystä myös johtaa harhaan. Kasvojen ilmeikkyys vaihtelee paljon, ja ilmeiden tulkinta muuntelee kulttuurista toiseen ja katsojan mielialan mukaan.

Valehteluun liittyvät fysiologiset reaktiot vaihtelevat, eikä nimenomaan valehtelemiselle tyypillistä reaktiota ole löytynyt. Perustellun epäilyn valheesta herättää usein äänensävyn muutos .

Todella taitavat, rutinoituneet valehtelijat ovat kuitenkin valehdellessaankin aivan rauhallisia ja luontevia. Psykopaattiseen mielenrakenteeseen kuuluu olennaisena osana autonomisen hermoston reagoimattomuus stressiin. Lisäksi on olemassa ihmisiä, jotka uskovat puhumaansa palturiin.

Tutkimuksissa on todettu, että läheinen tunnesuhde, esimerkiksi vanhemmuus, altistaa uskomaan toisen kertomia valheita.

On vaarallista kuvitella, että tunnistaa aina valehtelijat. Siihen ei pysty edes huippuunsa viritetty fysiologisia reaktioita mittaava laitteisto.

Vastaajana Hannu Lauerma,

vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2018

Hajuhaitta saattaa syntyä jo päivässä.

Ensimmäiset peseytymättömyyden seuraukset ovat sosiaalisia: pesemätön ihminen haisee kauas. Jos eritteet pinttyvät vaatteisiin, haju väkevöityy.

Iho erittää talia ja hikeä. Ne ovat itsessään käytännössä hajuttomia mutta härskiintyvät nopeasti iholla viihtyvien bakteerien ja hiivasienten vaikutuksesta. Arvellaan, että ainakin jossain kulttuurisen kehityksen vaiheessa nämä kehon hajut ovat olleet lajimme enemmistön mielestä hyvinkin viehättäviä.

Peseytymättömyydestä voi kyllä olla haittaakin. Se aiheuttaa kutisevia hiivainfektioita ja pahentaa ainakin tali-ihottumaa ja märkärupea. Myös haavat tulehtuvat helpommin.

Suihku muutaman päivän välein ja puhtaat vaatteet riittävät pitämään terveydelliset haitat kurissa, mutta sosiaalisten suhteiden kannalta peseytyminen kannattanee päivittäin.

Kulttuuriset ja ilmastolliset vaatimukset toki vaikuttavat peseytymistiheyteen. Arktiksen asukkaat tuskin ovat päivittäin peseytyneet, ja alasti savannilla vaeltaessa iho on tuulettunut.

Vastaajana

Maria Huttunen,

ihotautien erikoislääkäri, Terveystalo.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2018

Kesällä kyllä, mutta kukaan ei tiedä miksi.

Karvojen kasvuun vaikuttavat eniten perinnölliset tekijät mutta myös ravitsemus, vuodenaika ja hormonit.

Parrankasvuun tarvitaan testosteronia, mistä johtuen noin puolella teini-iän saavuttaneesta väestöstä hiuskarvat kasvavat nopeammin kuin partakarvat.

Saman ihmisen eri karvojen kasvuvauhdissa sen sijaan ei ole suurtakaan eroa. Ne kasvavat tavallisimmin 2–4 millimetriä viikossa.

Parran kasvua on tieteellisesti selvitetty varsin vähän. Tutkimusten mukaan parta kasvaa noin neljä millimetriä viikossa, joten ainakaan mitään kovin merkittävää eroa parran ja hiusten kasvutahdissa ei ole.

On kuitenkin havaittu, että parran kasvu vaihtelee hiusten kasvua enemmän vuodenajan mukaan. On helpompi kasvattaa kesäparta kuin kesätukka.

Miksi näin on, ei tiedetä.

 

Vastaajana

Marja Mikkola,

dosentti, Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2018