Monille ikääntyneille ihmisille kehittyy sarveiskalvon reunaan sirppimäinen, valkoinen kaari, jota kutsutaan vanhuudenkaareksi.

Se on sinänsä täysin vaaraton ilmiö eikä aiheuta mitään näköhäiriöitä. Jos vanhuudenkaari kehittyy jo nuorella iällä, se on tavallisesti merkki veren huomattavan korkeasta rasvapitoisuudesta. Kun veressä on paljon kolesterolia, osa siitä joutuu sarveiskalvon reunamiin ja saostuu sinne kuten sepelvaltimoihinkin.

Vanhuudenkaari voi kehittyä jo alle 30-vuotiaille niissä perinnöllisissä sairauksissa, joissa kolesterolipitoisuus on suurentunut jo lapsesta saakka. Kolesteroli pitäisikin mitata aina, jos vanhuudenkaari ilmaantuu jo keski-iässä tai nuorempana.

Kolesteroli voi kertyä myös silmäluomiin, jolloin ne näkyvät luomien keltaisina täplinä. Ne eivät aina merkitse kohonneita kolesteroliarvoja, mutta mittaus on kuitenkin paikallaan. Keltatäplät katoavat kolesterolitason laskiessa, mutta vanhuudenkaari tuskin katoaa mihinkään.

Silmät ovat sielun peili – joskus ne kuvastavat myös sydämen asioita.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2001

Vastaaja:


Petri Kovanen


professori


Wihurin tutkimuslaitos

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2513
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti