Puolet päivästä unten mailla. Kuva: Getty Images
Puolet päivästä unten mailla. Kuva: Getty Images

Nokoset piristävät aina, tietää niin koira kuin leijona.

Kaikki eläimet ilmeisesti nukkuvat, mutta unen tarve vaihtelee. Samoin vaihtelee se, jakautuuko uni useisiin jaksoihin vai onko eläimellä yksi selkeästi pidempi unijakso lyhyiden ohella, kuten ihmisellä ja muilla kädellisillä.

Useimpien nisäkkäiden uni jakautuu moneen osaan vuorokaudessa, jolloin voi usein hyvällä syyllä puhua päivätorkkujista.

Lihansyöjät nukkuvat enemmän kuin kasvinsyöjät. Leijonan uni koostuu päivän ja yön kuluessa monista lyhyistä osista, joten sen voi sanoa olevan tyypillinen torkkuja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kasvinsyöjät, kuten naudat, hevoset, norsut ja kirahvit, nukkuvat muutaman minuutin torkkujaksoin läpi vuorokauden.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Usein ne torkkuvat seisten, koska makuulle laskeutumiseen ja nousemiseen kuluu paljon energiaa. Paneutuvat ne makuullekin, sillä hyödyllistä rem-unta saa vain silloin.

Norsu voi nukkua myös puuhun nojaten. Norsun raajat lukkiutuvat niin, ettei lihaksia tarvita pystyssä pysymiseen.

Moni eläin pärjää yllättävän vähillä unilla. Norsut nukkuvat pari kolme tuntia, kirahvit vain puolisen tuntia vuorokaudessa. Ihminen vaatii enemmän, noin 7,5 ja laiskiainen 18 tuntia.

Vesinisäkkäät ja pitkiä matkoja lentävät linnut nukkuvat aivopuolisko kerrallaan, jolloin toinen puoli ja silmä ovat aktiivisia. Puolet aivoista on vuorollaan levossa, mutta liike voi silti jatkua.

Muuttolinnuilla on pitkän lennon aikana lukuisia sekuntien kestoisia torkkuja.

Vastaajana Seppo Turunen,

professori, eläinfysiologian dosentti.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2019

Sisältö jatkuu mainoksen alla