Sama virus voi sairastuttaa heti uudestaan. Kuva: iStock
Sama virus voi sairastuttaa heti uudestaan. Kuva: iStock

Suojaa ajatellen ei.

Sanoisin, että varsinaisesta infektiosta eli nuhakuumeesta ei ole ihmiselle mitään etua. Elimistön puolustusjärjestelmä tuottaa sen yleisimmille aiheuttajille, rinoviruksille, niin heikon immuunivasteen, että samakin virus voi aiheuttaa taudin heti uudestaan.

On esitetty, että varhaislapsuuden virusinfektiot kypsyttäisivät immuunipuolustusta ja voisivat siten ehkäistä allergioiden syntyä. Tätä hypoteesia on alettu viime aikoina kritisoida. Tutkimusten mukaan esimerkiksi lapsuuden rokot eivät suojaa allergioilta.

Sen sijaan viruksista on paljon hyötyä biotekniikassa. Flunssaviruksia käytetään esimerkiksi rokotteissa ja dna:n kuljettimina geenihoidoissa.

Vastaajana Ilkka Julkunen,

virusopin professori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2018

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Varpailla kulkijaa vaaputtaa. Kuva: Getty Images

Kaikilla linnuilla, siten myös pingviineillä, on polvet.

Lintujen polvet vain eivät näy, koska ne polvet ovat höyhenpuvun suojissa.

Linnun höyhenpeitteen alta näkyvä jalan yläosa on sääri, joka meillä ihmisilläkin on polven alapuolella. Säären alaosan taaksepäin taittuva nivel on nilkka. Tämän nivelen alapuolella oleva jalan osa vastaa ihmisen jalassa nilkan ja varpaiden välisiä luita. Linnut, pingviini mukaan lukien, kävelevät siis varpaillaan.

Pingviinin kävelystä voit saada käsityksen näin: Painu syvään kyykkyyn. Nosta sitten kantapäitä hieman ylös lattiasta ja koeta kulkea eteenpäin.

Vaaputko puolelta toiselle kuten pingviini?

Vastaajana Heidi Björklund,

museomestari, Luomus.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018