Kelpaavat rikollisten tunnistamiseen. Kuva: Shutterstock
Kelpaavat rikollisten tunnistamiseen. Kuva: Shutterstock

Varvaskuviot ovat yhtä yksilölliset kuin sormenjälkikuviot.

Ihmisellä on varpaissa ja jalkapohjissa vastaavia harjanteita kuin sormissa ja kämmenissä. Harjanteet kehittyvät sikiövaiheen alussa. Kuvioinnin ratkaisevat geenit, ja se on aivan yhtä yksilöllinen kuin sormenpäiden kuviointi.

Sormenjälkikuvioita on pitkään hyödynnetty rikostutkinnassa yksilöiden tunnistukseen. Tutkimusmenetelmät on pitkälle standardoitu, ja sormenjälkien haku ja vertailu tietokannoista on rutiinia.

Varpaanjälkiä voidaan periaatteessa käyttää rikostutkinnassa. Niiden tutkimusmenetelmät eivät kuitenkaan ole yhtä kehittyneitä eikä poliisi hyödynnä niitä yhtä rutiininomaisesti kuin sormenjälkiä. Syynä on esimerkiksi se, että rikospaikalle jää tavallisesti enemmän sormen- kuin varpaanjälkiä.

Sen sijaan poliisi turvautuu säännöllisesti muihin jalan yksilöllisiin piirteisiin, kuten jalan- ja kengänjälkiin, rikoksia selvittäessään.

Vastaajana Antti Sajantila,

geneettisen oikeuslääketieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2016