Alkoholi pitää kalan hengissä. Kuva: Shutterstock
Alkoholi pitää kalan hengissä. Kuva: Shutterstock

Ainakaan humala ei näy päälle päin.

Ruutanalla on reippaasti alkoholia veressä talvikuukausina. Joensuun yliopiston tutkimuksessa sen verestä mitattiin noin promillen alkoholipitoisuus. On vaikea sanoa, onko ruutana varsinaisesti kännissä, koska se ei juuri liiku talvella.

Ruutana elää pienissä järvissä ja lammissa, jotka usein jäätyvät pohjiaan myöten. Kala selviää hapettomuudesta käyttämällä elintoimintojen pyörittämiseen vaihtoehtoista aineenvaihduntareittiä, alkoholikäymistä. Se on hidas energiantuotantotapa, mutta toimii täysin hapettomasti.

Alkoholikäymisessä maksaan kesän aikana kertyneet glykogeenivarastot pilkkoutuvat energiaksi. Glykogeeni hajoaa ensin rypälesokeriksi ja välivaiheiden kautta etyylialkoholiksi. Alkoholikäymisen ansiosta ruutanan aineenvaihdunta voi jatkua anaerobisena, ja se saa riittävästi energiaa tärkeimpiin elintoimintoihinsa.

Alkoholia alkaa kertyä ruutanan elimistöön, kun vedestä katoaa alkutalvesta happi. Sitä syntyy, kunnes lammen vesi taas hapettuu jään sulaessa. Osan alkoholista ruutana poistaa kidusten kautta ympäröivään veteen.

Vastaajana Esa Hohtola,

eläinfysiologian emeritusprofessori, Oulun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2018

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2510
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti