Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Piteitä on ollut enemmänkin.

Vastaus riippuu siitä, mitä suomen kielellä tarkoitetaan. Vanhasta kirjakielestä ja murteista pide-päätteisiä löytyy jokunen: Maskun Hemmingin virsikirjasta vuodelta 1605 neuvonpide, vuoden 1642 Bibliasta hengenpide, vuoden 1904 Karjalatar-lehdestä puuhanpide ja vuoden 1908 Sawon Työmies -lehdestä tuumanpide.

Mielipide ja toimenpide ovat uudissanoja 1800-luvulta. Toimenpide otettiin käyttöön 1820 Turun Wiikko-Sanomissa. Päätoimittaja Reinhold von Becker kertoi Suomen historiaa käsittelevässä artikkelissaan, että Raahen kaupunki oli perustettu Pietari Brahen toimenpiteestä.

Sanaa mielipide käytti puolestaan ensimmäisenä Suomettaren toimittaja Paavo Tikkanen vuonna 1847.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Verbistä pitää on aikojen kuluessa muodostettu monia johdoksia. Kansankielestä ja vanhasta kirjallisuudesta sitä tapaa kahdessa eri merkityksessä. Se voi tarkoittaa joko pitämisvälinettä eli pidikettä tai pitämisen kohdetta, esimerkiksi ihmisen pitämiä kotieläimiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Johdin e on hyvin monikäyttöinen, koska sillä ei ole selvää ominaismerkitystä. Tästä syystä se on ollut 1800-luvun sanastonuudistajien erityisessä suosiossa. Useimmat pide-loppuiset yhdyssanat eivät kuitenkaan saavuttaneet kielenkäyttäjien hyväksyntää, joten ne jäivät pois käytöstä.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2016

Sisältö jatkuu mainoksen alla