Havintoja on saatu. Kuva: Getty Images
Havintoja on saatu. Kuva: Getty Images

Luonnonvaraisen kannan syntyminen on vain ajan kysymys.

Tyynenmerenlohiin kuuluva kirjolohi on peräisin Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta, joista sitä on menestyksellisesti siirretty lähes kaikille mantereille.

Ensimmäinen kirjolohen mätierä tuotiin Suomeen Saksasta vuonna 1894, ja istutukset luonnonvesiin aloitettiin 1900-luvun alkupuolella. 1960-luvulta lähtien istutuksia on tehty säännöllisemmmin ja alueellisesti kattavammin.

Kirjolohi tulee toimeen hyvin erilaisissa lämpöoloissa eri puolilla maailmaa, mutta meidän luonnonvesissämme se ei ole tahtonut tuottaa itseään ylläpitäviä kantoja. Miksi näin on, ei varmuudella tiedetä.

Ainakin vesien happamuus rajoittaa lisääntymistä, kun veden pH on alle 6,2. Myös pitkän talven on arveltu jollakin tapaa haittaavan lisääntymistä. Tosin se onnistuu niin Alaskassa kuin Kamtšatkan niemimaalla.

Alkuperäisillä kotialueillaan kirjolohi kutee yleensä 5–16-asteisessa vedessä, ja poikaset kuoriutuvat lämpötilasta riippuen 25-45 päivän kuluttua.

Myös Suomen luonnossa kirjolohen on havaittu lisääntyvän muutamilla alueilla varsinkin 2000-luvun lämpiminä vuosina. Kohta voidaan jo puhua luonnonvaraisista kannoista.

Paikat, joissa lähde- tai pohjavettä purkautuu ojiin ja puroihin niin, että kirjolohen kudulle ja alkionkehitykselle muodostuu juuri sopivat lämpöolot, ovat meillä vielä harvassa. Ne sijaitsevat Salpausselän tuntumassa.

Vastaajana Lauri Urho,

erikoistutkija, Luonnonvarakeskus.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2513
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti