Muille planeetoille ei kannata matkustaa eksoottisen tähtitaivaan takia, sillä tähtikuviot ovat samat kaikilla Aurinkokunnan planeetoilla.

Vain tähtitaivaan liike riippuu planeetasta, jolta taivasta ihaillaan. Toisaalta planeetasta riippuu myös se, miten monta kuuta taivaalla möllöttää ja se mitkä planeetat taivaalla näkyvät. Marsin tuplakuutamo ja siellä ”aamutähtenä” loistava Maa saattaisivat olla matkan väärtejä.

Maa pyörähtää itsensä ympäri kerran vuorokaudessa. Siksi tähtitaivaan tähdet näyttävät yön mittaan liikkuvan. Planeettojen pyörimisnopeus vaihtelee, joten eri planeettojen tähtitaivas liikkuu eri tahtiin. Vain Marsin vuorokausi sattuu olemaan lähes sama kuin omamme.

Lisäksi jokaisen muun planeetan pyörimisakselin kallistuskulma on erilainen kuin Maan. Pohjantähdeksi nimittämämme tähti näkyy Maan pohjoisnavan eli pyörimisakselin pohjoispään yllä ja muodostaa siksi kiintopisteen, jonka ympäri meidän tähtitaivaamme kiertyy. Sama tähti ei toimi esimerkiksi Marsin pohjantähtenä.
Taivaannäkymät riippuvat myös kuiden määrästä. Marsin kaksi kuuta osuvat silloin tällöin samaan aikaan yötaivaalle, ja Jupiterin neljä suurinta kuuta järjestävät epäilemättä komeita kuutamoiltoja. Kuutamokävely kaasuplaneetta Jupiterin pinnalla voisi tosin olla vaikeaa.


Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2004

Vastaaja:


Leena Tähtinen


tähtitieteen dosentti


vapaa tiedetoimittaja

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018