Kyllä.

Eläinten mielenterveysongelmien määrittely tosin on vaikeaa, ja vastaus riippuu osin näistä määritelmistä. Ongelmien arviointi perustuu vain käyttäytymisen tarkkailuun, sillä meillä ei ole keinoja saada tietoa siitä, mitä eläimet kokevat.

Tuotantoeläimillä, joilta puuttuu mahdollisuus riittävään lajityypilliseen käyttäytymiseen, saattaa esiintyä epänormaalia käytöstä. Hyviä esimerkkejä mielenterveysongelmia muistuttavasta käyttäytymisestä ovat tietyt stereotyyppiset liikkeet: lehmät saattavat pyörittää kieltään suun ulkopuolella ja siat pureskella ilmaa. Myös eläinkokeissa esimerkiksi emostaan erotetuilla reesusapinan poikasilla havaitaan monia masennuksen merkkejä.
Ihmisten persoonallisuushäiriöille ovat ominaisia syvään juurtuneet, sopeutumista haittaavat luonne- ja käyttäytymispiirteet, jotka ilmenevät nuoruusiässä tai varhaisaikuisuudessa. Myös eläinpopulaatioissa joillakin yksilöillä korostuvat tietyt luonteenpiirteet, kuten aggressiivisuus, arkuus tai uteliaisuus. Tästä on toki vielä matkaa eläimen persoonallisuushäiriön diagnosoimiseen, mutta esimerkiksi liika aggressiivisuus tai arkuus voi haitata eläimen sopeutumista tai lisääntymismenestystä.

Viime vuosina on kehitetty siirto- tai poistogeenisiä hiiriä, jotka jossain määrin jäljittelevät ihmisen mielenterveyden häiriöitä, kuten skitsofreniaa ja depressiota. Näiden hiirten tutkiminen on vahvistanut näkemystä, jonka mukaan samankaltaisia käyttäytymispiirteitä säätelevät eri lajeilla pääosin samat geenit ja hermoston toiminnan mekanismit. On siis todennäköistä että pohjimmiltaan samankaltaisia mielen toiminnan häiriöitä esiintyy niin ihmisillä ja tuotantoeläimillä kuin luonnonvaraisillakin eläimillä.


Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2008

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vastaaja:


Juha Laurén


neurobiologi


Yalen yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla