Eläinten kätisyyttä on tutkittu lähinnä apinoilla.

Tulokset viittaavat siihen, että ihmisten lailla suurin osa apinoista on oikeakätisiä, ja vasenkätiset muodostavat vähemmistön. Apinat käyttävät useimmiten samaa kättä tarttuessaan esineisiin ja ratkoessaan yhdenkäden sorminäppäryyttä vaativia tehtäviä. Niiden kätisyys on kuitenkin lievempää kuin ihmisillä.

Arkikokemuksesta tiedämme, että meillä on asioita, joita automaattisesti teemme ”huonommalla” kädellä. Apinoilla tällaisia asioita on paljon enemmän. Eräässä makakeilla tehdyssä kokeessa jokainen yksilö valitsi oman mieltymyksensä mukaan käden, jolla kunkin tehtävän suoritti.

Ihmisapinat ovat muita apinalajeja selvemmin kätisiä ja enemmistöltään oikeakätisiä. Niillä tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että ihmisen taipumus tehdä useimmat asiat samalla kädellä on saattanut kehittyä ja voimistua pystyasentoon siirryttäessä. Nelinkontin simpanssit ja gorillat eivät näet ole läheskään yhtä kätisiä kuin istuessaan tai seisoessaan jaloillaan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2002

Vastaaja:


Ilkka Linnankoski


biologisen psykologian dosentti


Helsingin yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2513
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti