Kyllä.

Juomissa on sokeria noin 15 grammaa desilitrassa eli 15 prosenttia. Tavallisissa virvoitusjuomissa sokeria on 10 prosenttia ja urheilujuomissa yleensä 5–8 prosenttia.

Hiilihydraatti- eli sokerienergiaa tarvitaan teoriassa pitkien, melko kuormittavien liikuntasuoritusten aikana, kuten maratonjuoksussa ja kilpahiihdossa. Parin tunnin rasituksessa elimistön omat varastot alkavat tyhjentyä ja vauhti hiipua, ellei nauti sokeritäydennystä.

Energiajuomat ovat kuitenkin kolme kertaa liian väkeviä imeytyäkseen kunnolla. Niitä huikkaileva maratoonari todennäköisesti kärsii hölskyvästä nesteestä suolistossa ja ennen pitkää pahoistakin mahavaivoista.

Energiatäydennykseen kahden rasittavan urheilusuorituksen välissä energiajuomat saattavat sen sijaan sopia.

Energiajuomia markkinoidaan myös biletykseen. Siinä hötäkässä ei hiilihydraattien saanti ole ratkaisevaa. Menokenkä nousee vähemmälläkin tankkauksella. Energiajuomissa on kofeiinia, joka piristää ja ehkä tuo energisyyden tunnetta – vaan ei oikeaa energiaa.

Aivan yhtä hurjan juoman voi sekoittaa itse keittämällä ison mukillisen laihaa kahvia, johon lisätään vajaa ruokalusikallinen sokeria desilitraa kohti.


Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2007

Vastaaja:


Mikael Fogelholm


ravitsemustieteen dosentti


UKK-instituutin johtaja

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018