Krapula-aamuista ei niin vain päästä. Kuva: Shutterstock
Krapula-aamuista ei niin vain päästä. Kuva: Shutterstock

Toistaiseksi näyttää siltä.

Tosin esimerkiksi brittiläinen neurofarmakologian professori David Nutt on kertonut kollegoineen kehittäneensä alkoholin korvikkeeksi mielihyvää tuottavia yhdisteitä, joilla ei olisi samoja haittavaikutuksia kuin alkoholilla. Niistä ei kehittäjiensä mukaan seuraa krapulaa, maksavaivoja, kontrollin menetystä tai riippuvuutta. Aineista ei tiettävästi ole tehty varsinaisia tieteellisiä kokeita.

Ehdotetut alkoholin korvikkeet ovat rauhoittavana lääkkeenä käytettävien bentsodiatsepiinien johdoksia. Yhdisteet kytkeytyvät aivoissa gamma-aminovoihapon eli gaban reseptoreihin. Gaba on aivojen tärkein estävä välittäjäaine. Alkoholi voimistaa gaban toimintaa, mikä lamaannuttaa hermosoluja.

Samanlaisia aineita ovat tutkineet monet suuret lääkeyhtiöt, jotka aikoinaan pyrkivät kehittämään niistä lääkkeitä erilaisten ahdistusoireyhtymien hoitoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Eläinkokeissa aineet toimivat hyvin: ne vähensivät ahdistusta eivätkä aiheuttaneet väsymystä tai vieroitusoireita. Eläimille ei myöskään kehittynyt lääkkeille yleistä toleranssia, jonka takia saman vaikutuksen saamiseksi on otettava entistä suurempia annoksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun samoja aineita kokeiltiin ahdistuneisuudesta kärsiville koehenkilöille, niitä tarvittiinkin niin paljon, että ne alkoivat voimakkaasti väsyttää. Ilmeisesti tämän vuoksi lääkkeiden kehityksestä luovuttiin.

Ikävä kyllä neurotieteissä on koettu paljon sitä, että koe-eläimissä nähty ei pädekään ihmisissä. Me emme vielä tunne ihmisen emmekä eläimen aivojen toimintaa niin hyvin, että osaisimme sen täysin ennustaa. Aivot ovat monimutkainen systeemi. Siksi myös haitattoman päihteen kehittäminen tuntuu nyt mahdottomalta, vaikka sellaisesta olisi kyllä suunnaton apu esimerkiksi alkoholismin hoidossa.

Haitattomuus on paljolti kiinni myös määristä. Alkemisti ja lääkäri Paracelsus totesi jo 1500-luvulla, että annos ratkaisee lääkkeen myrkyllisyyden. Sama pätenee päihteisiin.

Vastaajana Esa Korpi, farmakologian professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2016

Sisältö jatkuu mainoksen alla