Kaasuplaneetoilla ei ole varsinaista pintaa, mutta niillä saattaa olla kiinteä ydin.



Jupiter ja Saturnus ovat aurinkokunnan ainoat pesunkestävät kaasuplaneetat. Niiden arvellaan koostuvan pienestä kivimetalliytimestä ja sitä ympäröivästä huomattavasta nestemäisen vedyn kerroksesta. Uloimpana on erittäin paksu kaasukehä. Kiinteän ytimen olemassaolosta on kuitenkin vain epäsuoraa näyttöä.

Mahdollisesta ytimestä saadaan tietoa kahdella tavalla. Mallintaminen antaa karkean arvion. Tiedämme esimerkiksi, että Jupiter on enimmäkseen vetyä. Lisäksi tiedämme suurin piirtein, miten vety käyttäytyy paineen, tiheyden ja lämpötilan muuttuessa. Tämän avulla voimme laskea, kuinka paljon massaa tarvitaan koostumukseltaan ja kooltaan Jupiterin kaltaiseen planeettaan. Jos laskettu massa on pienempi kuin havaittu massa, erotus päätellään kiinteäksi ytimeksi. Tulosten mukaan Jupiterin ytimen massa on jotakin olemattoman ja kymmenen Maan massan väliltä. Samalla tavoin on Saturnuksen ytimen massaksi saatu 10–20 Maan massaa.

Tarkemmin ytimen koko selviäisi vetovoimamittauksista. Kun planeetan vetovoima tunnetaan, pystytään laskemaan, miten sen massa jakaantuu. Nasa suunnittelee lähettävänsä vuonna 2011 Jupiteriin Juno-nimisen luotaimen, joka kartoittaa planeetan vetovoimaa niin tarkasti, että saamme tietää, onko sillä kiinteä ydin vai. Saturnuksella sellainen todennäköisesti on mallintamisenkin perusteella.


Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2008

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vastaaja:


Leena Tähtinen


tiedetoimittaja, tähtitieteen dosentti


Turun yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla