Ei ole.

Madonreikä kuvataan Einsteinin yleisessä suhteellisuusteoriassa kahta mustaa aukkoa yhdistäväksi ”oikopoluksi”, hypoteettiseksi tunneliksi aika-avaruudessa. Madonreiät eli Einsteinin-Rosenin sillat ovat matemaattisesti niin lyhytikäisiä, ettei niiden mahdolliseen olemassaoloon kiinnitetty pitkään aikaan mitään huomiota. Vuonna 1985 Kip Thorne työtovereineen esitteli kuitenkin ns. eksoottisen aineen, jolla madot saatiin säilymään entistä pidempään.

Periaateessa Einsteinin-Rosenin sillan voisi havaita. Jos se osuisi Maan ja jonkin kirkkaan kohteen väliin, se toimisi gravitaatiolinssinä, kuten muutkin massiiviset kappaleet. Madonreikälinssin muodostama kuvio voitaisiin erottaa muiden linssien aikaansaannoksista.

Toistaiseksi madonreiät ovat kuitenkin puhtaasti teoreettisia. Eikä niitä tätä nykyä ”tarvita”, sillä niitä ei minkään teorian mukaan synny luonnostaan samalla tavalla kuin esimerkiksi mustia aukkoja massiivisten tähtien kuollessa.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 3/1997

Vastaaja:


Leena Tähtinen


tähtitieteen dosentti


toimittaja

Siipiveikkonen
Seuraa 
Viestejä1506
Liittynyt29.7.2010

Onko madonrei’istä näyttöä?

Isäntämies 13.05.2014 klo 18:10 JPI 11.05.2014 klo 16:33 Kiinalaiset tuloo: Kuopion torilta on löydetty jo maon syömä omena. Miten se on löytynyt jos mao on sen jo syönyt ? Mao & omena Se oli kyllä Volvomarkkanen, kerran avasin herneenpalon ja sain rysän päältä kiinni madon, luikerteli ulos herneestä ja kyllä. Siinä näkyi ihan selvä madon reikä.
Lue kommentti

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

offmind
Seuraa 
Viestejä15241
Liittynyt19.8.2008

Onko madonrei’istä näyttöä?

Prossimo Treno 16.07.2015 klo 08:47 Vuonna 1985 Kip Thorne työtovereineen esitteli kuitenkin ns. eksoottisen aineen, jolla madot saatiin säilymään entistä pidempään. Onko kenelläkään tarkempaa tietoa mitä tämä esitelty "eksottinen aine" on käytännössä? Vai onko pelkkää mileikuvitusta ja toiveunta? Jos on niin miten esittely tapahtui? https://en.wikipedia.org/wiki/Kip_Thorne#Wormholes_and_time_travel https://en.wikipedia.org/wiki/Negative_energy https://www.youtube.com/watch?v=GoNejagaoVs This...
Lue kommentti

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Rapeus jää haaveeksi, jos pannu on kylmä ja rasva tavallista voita.

Maailmassa ei ole niin hyvää kokkia, ettei ensimmäinen yritys olisi aina riekaleinen valkea möykky. Toinen lettukokin kummajainen on se, että ensimmäisen puolen paistopinnalla on aina erilainen kuvio kuin toisen. Tieteellistä syytä kumpaankaan ilmiöön ei tarkkaan tiedetä.

Yleensä paistaja on malttamaton ensimmäistä lettua odottaessaan ja annostelee siksi taikinaa liian kylmälle pannulle. Parempaan tulokseen pääsee, jos antaa pannun kuumentua perusteellisesti. Lisäksi rasvan pitää antaa ruskistua.

Letuista saa rapeita ja kullankeltaisia, kun paistaa ne kuumalla pannulla kirkastetussa voissa. Silloin vesi haihtuu nopeasti paistoksen pinnalta. Rapeus jää helposti syntymättä, mikäli käyttää tavallista voita tai muuta vesipitoista rasvaa. Tällöin lettutaikina vain kiehuu vedessä.

Kirkastettu voi valmistetaan poistamalla voista heraproteiini ja vesi. Jäljelle jää voiöljy, joka kestää palamatta erittäin korkeita paistolämpötiloja.

Vastaajana Anu Hopia,

elintarvikekehityksen tutkimusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Molemmat ovat oman kielikuntamme perintöä, eivät lainaa länsinaapurista.

Suomen minä-pronomini ei ole lainaa ruotsista, vaan se kuuluu uralilaisen kielikunnan ikivanhaan perintösanastoon. Sille löytyy etymologisia vastineita itämerensuomesta samojedikieliin asti, joten se on ollut suomessa ja sitä edeltäneissä kielimuodoissa jo tuhansien vuosien ajan, kauan ennen kosketuksia ruotsiin.

Äänneasultaan samantapaisia ensimmäiseen persoonaan viittaavia pronomineja on myös muissa kielikunnissa. Indoeurooppalaisten kielten lisäksi niitä löytyy esimerkiksi mongoli- ja tunguusikielistä, eskimo-aleuttilaisista kielistä, eräistä tunnetuista muinaiskielistä, kuten etruskista ja sumerista, sekä monista paleosiperialaisista kielistä, jotka eivät tiettävästi ole sukua toisilleen.

Tätä pronominien yhtäläisyyttä ovat jotkut tutkijat pitäneet todisteena kielikuntien välisestä alkusukulaisuudesta, mutta vaikka ensimmäisen persoonan pronomini kuuluu kielen parhaiten säilyviin aineksiin, kielitieteellisesti perusteltuja sukulaisuusteorioita ei voi rakentaa pelkästään yksittäisten pronominien varaan.

Itse-sanalla on erikoinen historia. Sekin kuuluu ikivanhaan suomalais-ugrilaiseen perintösanastoon, mutta se ei ole alkuaan ollut pronomini vaan substantiivi, joka on tarkoittanut varjoa tai ihmisen varjosielua. Ihminen näkee varjossa oman kuvansa, siis itsensä, ja sukukielten sanavastineista päätellen myös ihmisen sielun eli hänen henkisen minänsä on aikoinaan uskottu heijastuvan hänen varjossaan.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018