Syömisestä ja hikoilusta tulee ensimmäisenä mieleen ruokaan liittyvä termogeneesi, joka tarkoittaa ruoan imeytymisen ja muokkautumisen aiheuttamaa energiankulutuksen lisääntymistä elimistössä.

Se vie noin kymmenen prosenttia ihmisen kokonaisenergiankulutuksesta. Termogeneesi ei kuitenkaan merkittävästi nosta ruumiinlämpöä eikä luultavasti voisi aiheuttaa hikoilua.

Syömiseen liittyvää hikoilua tiedetään kyllä esiintyvän. Lääketiede tuntee gustatorisen hikoilun, jota syödessä syntyy pään ja kaulan alueella. Se ei kuitenkaan liity laiskuuteen vaan johtuu huonosti hoidetun diabeteksen aiheuttamista hermostohäiriöistä.

Arkisempi syy aterian aikaiseen hikoiluun ovat voimakkaat mausteet, joiden poltto hälyttää hikoilua aiheut­tavan hermoston. Mutta ei tämäkään selitä laiskojen hikoilua.

Sananlasku "hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä" tuskin perustuu ruokapöydässä tehtyihin havaintoihin. Ehkä jälkiosan viisaudelle piti saada jokin rimmaava seuralainen, ja keksittiin syödessä hikoileminen jonkinlaiseksi laiskuuden huipuksi.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri 

Vastaaja:


Pertti Mustajoki


professori, sisätautien erikoislääkäri

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2493
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti