Syömisestä ja hikoilusta tulee ensimmäisenä mieleen ruokaan liittyvä termogeneesi, joka tarkoittaa ruoan imeytymisen ja muokkautumisen aiheuttamaa energiankulutuksen lisääntymistä elimistössä.

Se vie noin kymmenen prosenttia ihmisen kokonaisenergiankulutuksesta. Termogeneesi ei kuitenkaan merkittävästi nosta ruumiinlämpöä eikä luultavasti voisi aiheuttaa hikoilua.

Syömiseen liittyvää hikoilua tiedetään kyllä esiintyvän. Lääketiede tuntee gustatorisen hikoilun, jota syödessä syntyy pään ja kaulan alueella. Se ei kuitenkaan liity laiskuuteen vaan johtuu huonosti hoidetun diabeteksen aiheuttamista hermostohäiriöistä.

Arkisempi syy aterian aikaiseen hikoiluun ovat voimakkaat mausteet, joiden poltto hälyttää hikoilua aiheut­tavan hermoston. Mutta ei tämäkään selitä laiskojen hikoilua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sananlasku "hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä" tuskin perustuu ruokapöydässä tehtyihin havaintoihin. Ehkä jälkiosan viisaudelle piti saada jokin rimmaava seuralainen, ja keksittiin syödessä hikoileminen jonkinlaiseksi laiskuuden huipuksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri 

Vastaaja:


Pertti Mustajoki


professori, sisätautien erikoislääkäri

Sisältö jatkuu mainoksen alla