Mustilla alueilla on pigmenttiä ja valkoisilla ei.

Seepralla on siis mustia raitoja valkoisella pohjalla.

Ei tiedetä tarkasti, miten eläinten raitojen tai pilkkujen suuruus ja muoto määräytyy. Arvellaan kuitenkin, että säätelijänä on kudosten liukoisten viestimolekyylien eli morfogeenien ja näitä estävien molekyylien yhteisvaikutus. Tämän ansiosta ihon melanosyyttisolut erilaistuvat joillakin alueilla tuottamaan pigmenttiä, toisilla alueilla taas eivät.

Pigmenttiä tuottavista melanosyyteistä itsestään tiedetään enemmän. Solut ovat peräisin alkion hermostoputken alueelta, ns. hermostopienasta, tulevan selkärangan kohdalta. Ne lähtevät jo varhain vaeltamaan alkion pintaa pitkin vatsapuolellle jakautuen samalla vilkkaasti. Kunkin solun kohtalo on jo lähtiessä määräytynyt niin, että sen jälkeläiset kykenevät tuottamaan tietynlaista pigmenttiä. Tuottavatko ne sitä vai eivät, riippuu sitten edellä mainituista säätelijäaineista.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 1/1998

Vastaaja:


Irma Thesleff


Kehitysbiologian professori


Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla