Kaasuista koostuva ilma menee aina pienemmästä reiästä kuin vesi tai mikä tahansa neste.

Tämä johtuu siitä, että kaasulla ei ole pintajännitystä, mutta nesteellä on, ja mitä suurempi pintajännitys, sitä suuremman reiän neste vaatii kulkeakseen. Veden pintajännitys on suuri; sitä voidaan tosin pienentää esim. lämmittämällä tai sekoittamalla veteen pesuainetta.

Vesi voi tunkeutua pientenkin maahuokosten läpi. Tämä johtuu siitä, että vedellä on taipumus levitä reunoiltaan ulommas. Tämän ominaisuuden ansiosta vedellä nähdään ahtaissa paikoissa ns. kapillaari-ilmiö: vesi nousee kapeaa putkea pitkin.

Kaasujen tunkeutuvuus on kuitenkin aivan eri luokkaa. Pienen molekyylikokonsa ansiosta ne diffundoituvat jopa kiinteän metallin läpi. Kevyintä alkuainetta, vetyä, on ilmassa muutama sadastuhannesosaprosenttia. Vetymolekyylit tunkeutuvat esim. tyhjiökammion seinien läpi, ja siksi Maan pinnalla ei saada aikaan parempaa tyhjiötä kuin 10-12 mmHg. Tässä ”tyhjiössä” on vielä noin 30 miljoonaa kaasumolekyyliä millilitrassa (yhden ilmakehän paineessa lukumäärä on noin 3x1019 millilitrassa).

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 6/1996

Vastaaja:


Jorma Seetula


fysikaalisen kemian dosentti,


Helsingin yliopiston kemian laitos

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2515
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti