Kyllä, koska väkäsillä varustettu pistin myrkkyrauhasineen repeää kokonaan irti mehiläisen takaruumiista.

Hermot ja lihakset jäävät myös kiinni pistimeen, joka pystyy vielä irrottuaankin pumppaamaan myrkkyä uhriin. Tämä auttaa osaltaan yhdyskuntaa puolustautumaan tunkeiljoita vastaan, sillä rauhasesta vapautunut myrkky toimii eräänlaisena houkutusaineena, feromonina, joka kutsuu muita mehiläisiä paikalle.

Pistimen menetys on edullinen strategia mehiläisille. Yhdyskunnat ovat niin suuria, että niillä on varaa menettää yksilöitä pesän suojelemiseksi. Monet muut mesipistiäiset eivät puolusta pesäänsä yhtä aggressiivisesti, koska niiden yhdyskunnat ovat selvästi pienempiä, eikä työläisiä kannata uhrata. Esimerkiksi kimalaiset eivät kuole piston jälkeen. Ne kykenevät irrottamaan pistimensä, koska väkäset ovat pienemmät.

Mehiläinenkin pystyy kylläkin irrottamaan pistimensä hyönteisistä, mutta ei ihmisestä eikä ilmeisesti muistakaan nisäkkäistä. Voisi ajatella, että pistimen irtoamisesta ja myrkyn huokutusvaikutuksesta on huomattavaa erua nimenomaan suurikokoista, pesää uhkaavaa eläintä vastaan.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 5/1997

Vastaaja:


Michael Saaristo


eläintieteen dosentti


Turun yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2500
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti