Ei varsinaisesti.

Käsitteellä viitataan yleensä eräisiin lyhytvaikutteisiin barbituraatteihin, jotka pieninä annoksina heikentävät kontrollointikykyä. Samalla tavalla vaikuttavat myös suuret bentsodiatsepiiniannokset ja eräät antikolinergiset aineet.

Tiettävästi näitä aineita on aikoinaan käytetty erityisesti Yhdysvalloissa kuulusteluissa, joissa tietoa salaavan henkilön on toivottu puhuvan ohi suunsa. Suomessa menetelmä ei ole ollut käytössä oikeudellisissa yhteyksissä, ja monissa maissa sen käyttöön on lainsäädännössä otettu kielteinen kanta.

1950- ja 1960-luvulla vastaavaa menetelmää kokeiltiin myös terapiatarkoituksessa. Narkoanalyysiksi kutsutulla menetelmällä pyrittiin auttamaan järkyttyneitä ihmisiä palauttamaan mieleensä sellaisia traumaattisia tapahtumia, joiden muistamisella voisi olla terapeuttista merkitystä.

Tutkimusten mukaan kontrollikyvyn tilapäinen heikentäminen on kuulustelumenetelmänä erittäin epäluotettava. Myös hoidolliset sovellukset ovat olleet hyvin vähäisiä, ja narkoanalyysistä on käytännöllisesti katsoen luovuttu.

Myytti totuusseerumista ohjasi aikoinaan mielikuvia muistin toiminnasta virheelliseen suuntaan. Se sai olettamaan, että erityisen tarkkoja ja luotettavia muistikuvia voitaisiin palauttaa mieleen muistia manipuloivilla tekniikoilla, kuten hypnoosilla. Moderni muistitutkimus on kuitenkin osoittanut, ettei näillä menetelmillä voida korjata muistin subjektiivista vääristymistä. Joissakin tapauksissa ne voivat jopa edistää sitä.


Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2006

Vastaaja:


Hannu Lauerma


psykiatrian dosentti


Turun yliopisto