Heittoveden lämpö ei vaikuta aistittuun löylyn kuumuuteen. Kuumuuden tunne ei riipu ilmaan tulleen pienen höyrymäärän lämmöstä sinänsä, vaan lämpöenergiasta, joka vapautuu höyryn tiivistyessä iholle.

Myöskään kiukaan energiankulutuksen kannalta veden lämmöllä ei ole väliä, ellei kylmä vesi ole todella kylmää ja sitä heitetä kiukaalle jatkuvasti.

Löylyyn kuluvan lämpöenergian voi arvioida seuraavasti: Otetaan huomioon energia, joka kuluu veden kuumentamiseen nykylämmöstään sata-asteiseksi ja sitten sen höyrystämiseen, eli verrataan erilämpöisiä vesiä niiden ominaislämpökapasiteetin ja höyrystymislämmön avulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Höyrystäminen lähtien 0 asteen lämpöisestä vedestä kuluttaa lähes 20 prosenttia enemmän energiaa kuin 100-asteisen veden höyrystäminen. Kylmän ja lämpimän veden ero on kuitenkin harvoin näin suuri. Jos kuuma vesi on esimerkiksi 50-asteista, 0-asteisenkaan kylmän veden höyrystäminen kuluttaa enää vajaat 10 prosenttia enemmän energiaa. Eikä ainakaan hanavesi ole näin kylmää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Erojen pienuus johtuu siitä, että tietyn vesimäärän höyrystämiseen tarvitaan suhteessa paljon enemmän energiaa kuin saman määrän lämmittämiseen.

Käytännössä tarvittavan lisäenergian määrää pienentää vielä se, että höyrystyäkseen veden ei välttämättä tarvitse lämmetä sataan asteeseen. Ohut vesikerros höyrystyy kuumilta kiuaskiviltä muutenkin nopeasti. Vastaavasti auringossa olevat pyykitkin kuivuvat, vaikkei niiden lämpötila nouse sataan asteeseen.

Vastaaja:
Timo Vesala
meteorologian professori
Helsingin yliopisto

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2008

Sisältö jatkuu mainoksen alla