Varsinaiselta ”pullasorsalta” syysmuutto tuskin onnistuu lainkaan, ellei se lyöttäydy ”luomusorsien” matkaan.

Nuoret sorsat oppivat reitit ja talvehtimisalueet muuttamalla parvissa, kokeneempien vanhojen lintujen seurassa. Pullasorsilla ei juuri ole tähän mahdollisuuksia.

Ensimmäiset havainnot Suomessa talvehtivista sinisorsista tehtiin 1800-luvun lopulla. Ilmiö yleistyi 1900-luvulla nopeasti leutojen talvien ja ruokinnan myötä. Nykyään kaupunkien pullasorsat pysyvät läpi vuoden samoilla paikoilla ja pesivät kaupunkialueella talvehtimispaikkojensa lähellä. Jälkeläiset leimautuvat kasvuympäristöönsä ja jatkavat urbaanin elämisen perinnettä. Suurimpiin talvehtimiskeskuksiin on todennäköisesti jo kehittynyt oma paikallinen pullasorsakantansa, joka ei muuta.

Kaikki kaupungeissa talvehtivat sorsat eivät ole pullasorsia. Joukossa on myös villejä luomusorsia, jotka saapuvat sulana pysyviin ja helppoa ruokaa tarjoaviin talvehtimiskeskuksiin satojenkin kilometrien päästä. Keväällä ne hajaantuvat omille tahoilleen pesimään. Niiden jälkeläisiltä syysmuutto onnistuu normaaliin tapaan.

Sorsat kuitenkin ovat paikkauskollisia, joten hyvän talvehtimispaikan löydettyään linnut yleensä palaavat sinne seuraavaksi talveksi. Sinisorsia talvehtii Suomessa myös täysin luonnonvaraisina.


Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2006

Vastaaja:


Hannu Pöysä


tutkimusprofessori


Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joensuu

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017