Töpöillä on paha ponkaista. Kuva: iStock
Töpöillä on paha ponkaista. Kuva: iStock

Suuri elopaino ja jalkojen rakenne eivät salli pomppimista.

Hyppääminen ei luonnistu norsuilta ruumiinrakenteen vuoksi.

Afrikkalainen savanninorsu on suurin maalla elävä nisäkäs. Iso uros voi painaa jopa 7 500 kilogrammaa. Aasiassa elävä laji on pienempi, mutta kookkaan aasiannorsunkin massa kipuaa helposti yli 5 000 kilogramman.

Norsujen jalat ovat lyhyet, leveät ja pilarimaiset. Niiden luut ovat poikkeuksellisen vankat, koska niissä ei ole luuydinonteloa. Jalat kannattelevat raskasta eläintä ja norsun valtavaa päätä. Pelkkä syöksyhammas voi painaa kymmeniä kiloja.

Vaikka norsu on vahva, sen nilkat ovat jäykät ja jalkojen jänteet ja lihakset suhteellisen heikot. Hyppääminen taas vaatisi joustavat nilkat, vahvat akillesjänteet ja voimakkaat pohjelihakset.

Norsu ei loiki eikä laukkaa vaan etenee mieluiten kävellen. Vain kymmenisen kilometriä tunnissa liikkuvan norsulauman voi helposti tavoittaa maastossa jeepillä. Ahdistettunakaan massiivinen eläin ei yllä yli 40 kilometrin tuntivauhtiin.

Vastaajana Nina Trontti,

eläintenhoidon johtaja, Korkeasaari.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Hajuhaitta saattaa syntyä jo päivässä.

Ensimmäiset peseytymättömyyden seuraukset ovat sosiaalisia: pesemätön ihminen haisee kauas. Jos eritteet pinttyvät vaatteisiin, haju väkevöityy.

Iho erittää talia ja hikeä. Ne ovat itsessään käytännössä hajuttomia mutta härskiintyvät nopeasti iholla viihtyvien bakteerien ja hiivasienten vaikutuksesta. Arvellaan, että ainakin jossain kulttuurisen kehityksen vaiheessa nämä kehon hajut ovat olleet lajimme enemmistön mielestä hyvinkin viehättäviä.

Peseytymättömyydestä voi kyllä olla haittaakin. Se aiheuttaa kutisevia hiivainfektioita ja pahentaa ainakin tali-ihottumaa ja märkärupea. Myös haavat tulehtuvat helpommin.

Suihku muutaman päivän välein ja puhtaat vaatteet riittävät pitämään terveydelliset haitat kurissa, mutta sosiaalisten suhteiden kannalta peseytyminen kannattanee päivittäin.

Kulttuuriset ja ilmastolliset vaatimukset toki vaikuttavat peseytymistiheyteen. Arktiksen asukkaat tuskin ovat päivittäin peseytyneet, ja alasti savannilla vaeltaessa iho on tuulettunut.

Vastaajana

Maria Huttunen,

ihotautien erikoislääkäri, Terveystalo.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2018

Kesällä kyllä, mutta kukaan ei tiedä miksi.

Karvojen kasvuun vaikuttavat eniten perinnölliset tekijät mutta myös ravitsemus, vuodenaika ja hormonit.

Parrankasvuun tarvitaan testosteronia, mistä johtuen noin puolella teini-iän saavuttaneesta väestöstä hiuskarvat kasvavat nopeammin kuin partakarvat.

Saman ihmisen eri karvojen kasvuvauhdissa sen sijaan ei ole suurtakaan eroa. Ne kasvavat tavallisimmin 2–4 millimetriä viikossa.

Parran kasvua on tieteellisesti selvitetty varsin vähän. Tutkimusten mukaan parta kasvaa noin neljä millimetriä viikossa, joten ainakaan mitään kovin merkittävää eroa parran ja hiusten kasvutahdissa ei ole.

On kuitenkin havaittu, että parran kasvu vaihtelee hiusten kasvua enemmän vuodenajan mukaan. On helpompi kasvattaa kesäparta kuin kesätukka.

Miksi näin on, ei tiedetä.

 

Vastaajana

Marja Mikkola,

dosentti, Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2018