Ei varsinaisesti.

Joskus ihminen herää sopivasti ehtiäkseen esimerkiksi lentokoneeseen. Tämä voi kuitenkin johtua alitajuisesta jännittämisestä, joka keventää unta ja helpottaa heräämistä, kun uni aamuyöstä muutenkin kevenee. Jos herää lähellä toivottua hetkeä, tulkitsee helposti heränneensä ”ennakoivasti”. Jos herää aikaisemmin ja viruu unettomana aamuyön, tulkitsee kärsivänsä jännityksen aiheuttamasta unettomuudesta.

Jotkut myös heräävät omin päin joka aamu samaan aikaan. Todennäköisesti kyse on tottumuksesta. Joidenkin ihmisten vuorokausirytmi on niin säännöllinen, etteivät he tarvitse edes herätyskelloa.

Jos haluttaisiin tutkia, onko aitoa ennakoivaa heräämistä olemassa, kaikki heräämiset ja niiden kytkökset tuleviin tapahtumiin pitäisi kirjata kellonaikoineen pitkän aikaa. Tuloksia pitäisi tarkastella tilastollisesti ja laskea, tarvitaanko niiden selittämiseen muuta kuin sattumaa.

Julkaistu Tiede.lehdessä 7/2002

Vastaaja:


Dag Stenberg


fysiologian professori


Helsingin yliopisto

syytinki
Seuraa 
Viestejä8917
Liittynyt18.8.2008

Osaako ihminen ennakoida herätykset?

Ilmoittaudun joukkoon. Kyky herätä haluttuna aikan löytyy. Pitkään aikaan tuota kykyä en ole tarvinnut, että en tiedä toimiiko enää. Monestakin syystä epäilen, että taito on yleinen, mutta puuttuu fysiologian professorilta. Professori olisi voinut hiukan varoa. Ensin arvo- ja tietovallallaan nollailee heräämistaitoa ja sitten arvelee, että asia pitäisi tutkia. Olisi voinut sanoa suoraan, että ei tiedä koska asiaa ei ole tutkittu.
Lue kommentti
Vomies
Seuraa 
Viestejä2368
Liittynyt4.9.2010

Osaako ihminen ennakoida herätykset?

En tiedä, mutta mielestäni nukuin normaalisti armeijassa aliupseerikoulussa, mutta heräsin pari minuuttia ennen herätystä laittamaan punkkaa kuntoon, koska muuten ei olisi ehtinyt tehdä kaikkia aamutoimia, oli sen verran nopeaa toimintaa Lappeenrannan rakuunapataljoonassa. Kotikontujen tienoita tervehtien tämä laulumme kaikukoon.
Lue kommentti

Vakavanha Väinämöinen, tietäjä iänikuinen.

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017