Eivät osaa.

Niin mielikuvituksellisia kuin joidenkin trooppisten lintujen soidinleikit ovatkin, linnut eivät ole joutuneet missään vaiheessa evoluutiotaan tilanteeseen, jossa ylösalaisin lentäminen olisi niiden elämää hyödyttävä taito.

Korppi kiepauttaa soidinlennollaan itsensä lennossa selälleen ja kajauttaa klong-huutonsa, mutta se liitää tuolloin ilmassa vain muutaman metrin selkä maata vasten. Joidenkin kotka- ja haukkalajien yksilöt ovat soitimella ja saaliinluovutuksen aikana myös hetkellisesti selällään ilmassa.

Ihmiset ovat apinoineet linnuilta lentämisen taidon lentokoneisiin, joita pystytään lentämään ylösalaisin, jos lentäjä pitää siiven sopivassa kulmassa. Nykylintujen siiven rakenteella ei ole mahdollista saada aikaan nostovoimaa linnun ollessa siipineen ylösalaisin. Linnun siiven aerodynaaminen rakenne perustuu ”tervejärkiseen” lentämiseen.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2009

Vastaaja:


Lasse J. Laine


biologi, tietokirjailija

ROOSTER
Seuraa 
Viestejä5000
Liittynyt21.6.2009

Osaavatko linnut lentää ylösalaisin?

Neutroni 24.01.2014 klo 12:38 Oletko ihan varma, että haluaisit matkustaa tervejärkisellä muutaman sadan tonnin laajarunko-ornitopterilla? En ole tervejärkisillä lentomatkoillani lentänyt koskaan (onneksi) ylösalaisin. Joskus kyllä on tuntunut mahavärkki olleen sillain nurinpäin. Tiedä sitten mihin kunnon ihmiset tarvitsisivat väärinperinpuolin lentäviä koneita. Ornitopterilento taitaa vielä olla vain haaveissa, voisin kyllä kokeilla, ehkä - sen 14 sekuntia. http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Lue kommentti

Yleinen mielipide on aina väärässä.

ovolo
Seuraa 
Viestejä5956
Liittynyt7.7.2007

Osaavatko linnut lentää ylösalaisin?

ROOSTER 24.01.2014 klo 11:49 "Ihmiset ovat apinoineet linnuilta lentämisen taidon lentokoneisiin, joita pystytään lentämään ylösalaisin, jos lentäjä pitää siiven sopivassa kulmassa. Nykylintujen siiven rakenteella ei ole mahdollista saada aikaan nostovoimaa linnun ollessa siipineen ylösalaisin. Linnun siiven aerodynaaminen rakenne perustuu tervejärkiseen lentämiseen." Ei mitään lisättävää. Tuo ei saata pitää paikkaansa kolibrin suhteen. Melko äskettäin oli luonto-ohjelma, jossa kolibri näytti...
Lue kommentti

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018